Ympäristö

Mehiläishoitaja tyrmää puistoista löytyvät kimalaisbaarit: "Jos hunajan joukossa on sokeriliuosta, niin se voidaan pahimmassa tapauksessa tulkita elintarvikeväärennökseksi"

Nora Mäntysaaren mukaan paras tapa auttaa mehiläisiä ja kimalaisia on kukkiva puutarha.
Jarkko Sirkiä
Nora Mäntysaaren mukaan pölyttäjiä ei tulisi ruokkia kimalaisbaarien avulla.

Eri medioissa on kehotettu kesän aikana rakentamaan kimalaisbaareja, joiden tarkoituksena on tukea kuumalla säällä kärvisteleviä pölyttäjiä. Kimalaisbaarilla tarkoitetaan hunaja- tai sokerivedellä varustettua juottoalustaa, josta pölyttäjät voivat hakea itselleen ravintoa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi Vallilan Hauhon puistoon keskiviikkona rakennetuista kimalaisbaareista.

Agronomi ja Suomen Mehiläishoitajain Liiton johtokunnan jäsenen Nora Mäntysaaren mukaan avoin kimalaisbaari on kuitenkin monella tapaa ongelmallinen, sillä kimalaisten ohella myös muut pölyttäjät voivat lähteä baarin asiakkaiksi isolla joukolla.

"Avoimeen baariin pääsee tulemaan todella paljon pölyttäjiä, joka on ensinnäkin eläintautiriski," Mäntysaari aloittaa.

Kimalaisbaareissa tarjottava sokeriliuos voi pahimmillaan päätyä hunajantuotantoon tarkoitettuihin mehiläispesiin, mikä muodostaa riskin tarhojen hunajantuotannolle.

"Sokeriliuos voi ennen sadonkorjuuta pesään päätyessään sekoittua hunajaan. EU:ssa saa myydä hunajana vain sataprosenttista hunajaa, eli jos joukossa on sokeriliuosta, niin se voidaan pahimmassa tapauksessa tulkita elintarvikeväärennökseksi."

Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto toteaa omilla nettisivuillaan, ettei kimalaisbaareja pitäisi rakentaa kesäisin. Helppo ravinto voi houkutella pölyttäjiä pois niiden varsinaisilta ravinnonlähteiltä, jolloin kasvien pölytys kärsii.

Mäntysaari on törmännyt sosiaalisessa mediassa aikaisemminkin ihmisten rakentamiin kimalaisbaareihin.

"En ole yksittäisiä tapauksia pitänyt niin suurena ongelmana pitänyt. Mutta varsinkin tämän Helsingin Sanomien nosto oli hyvin erikoinen. Se, että Helsingin keskustassa rohkaistaan levittelemään nurmikoille sokeriliuosta sisältäviä kertakäyttöasioita, ei kuulosta kovin hyvältä idealta."

Tämä johtuu Mäntysaaren mukaan mehiläisten harjoittamasta "ryöstökäyttäytymisestä".

"Kun luonnossa sato loppuu, niin silloin mehiläiset saattavat ryöstää hunajaa esimerkiksi toisten mehiläisten pesästä. Ryöstö voi tapahtua myös tarjolla olevaa sokeriliuosta kohtaan."

Ryöstö voi tapahtua todella isolla joukolla, mikä voi aiheuttaa epämukavia tilanteita.

"Jos sokeriastialla onkin yhtäkkiä 10 000 mehiläistä, niin kyllä ihmiset alkavat pelätä niitä."

Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutisessa on käytetty lähteenä Suomen luonnonsuojeluliiton ohjeita kimalaisbaarin rakentamiselle.

Ohjeiden mukaan keväällä ja syksyllä luonnonravinnon ollessa vähissä hyönteisille voi antaa ruoka-apua erilaisilla ”baareilla". Baarit auttavat hyönteisiä myös, jos pihalla on vain vähän kukkakasveja.

Mäntysaaren mielestä lähtökohtaisesti avoimia sokeriliuos-baareja pitäisi vältellä myös syksyllä ja keväällä. Täsmäruokinta voi sen sijaan tulla ajoittain kyseeseen.

"On eri asia, jos kotoa löytää vaikka tokkuraisen kimalaiskuningattaren keväällä ja sille haluaa antaa sokeriliuosta lusikalla. Se liuos ei kuitenkaan jää mihinkään lillumaan."

Miten pölyttäjiä kannattaa sitten auttaa? Parhain tapa on huolehtia siitä, että niille on omassa kotipuutarhassa tarjolla luonnollista ravintoa läpi kesän.

"Kukkivia kasveja olisi hyvä olla aikaisesta keväästä aina myöhäiseen syksyyn saakka."

Esimerkiksi perhosia varten on olemassa "baareja", joita vain ne voivat käyttää.

"Jos pihalle haluaa vaikka houkutella perhosia, niin on olemassa suljettuja ruokinta-astioita, joihin vain perhosen kärsä yltää."

Yksi varma tapa tukea mehiläisiä on ostaa kotimaista hunajaa.

"Silloinhan ne pölytyshyödyt ovat varmasti tapahtuneet Suomessa", Suomen Mehiläishoitajain Liiton johtokuntaan kuuluva Mäntysaari toteaa.

Lue myös:

Metsien pölyttäjien tila on vielä tuntematon – avoimet ympäristöt tarjoavat lämpöä ja ravintoa, mutta lahopuukin on elintärkeää

Lue lisää

Tiesitkö, että kukkakärpäslajeja on yli 900 ja ne ovat mehiläisten sekä kimalaisten jälkeen maailman merkittävin pölyttäjähyönteisryhmä?

Sinihomejuusto-naurispaistikkaat

Helpot sipulisämpylät

Sielukas ja sulokas: Kimalaista kivempaa eläintä saa etsiä