Ympäristö

Oletko kohdannut vedessä limaista perunaa muistuttavan hyytelösammaleläimen? Nosta se rannalle kuolemaan

Hyytelösammaleläin on vieraslaji, josta tehtävät havainnot kannattaa ilmoittaa vieraslajiportaaliin.
Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus
Sammaleläimet ovat ryhmittyneet pallomaisen, hyytelömäisen ja läpikuultavan muodostelman pintaosiin ja niiden vettä siivilöivät rakenteet muodostavat kolonian pinnalle kuvioita.

Vieraslaji hyytelösammaleläin on makeassa vedessä elävä sammaleläinten yhdyskunta, joka koostuu kymmenistä tai jopa tuhansista yksilöitä. Suomessa havaittujen yhdyskuntien koko on vaihdellut muutamasta senttimetristä 40 senttimetriin.

Sammaleläimet ovat ryhmittyneet pallomaisen, hyytelömäisen ja läpikuultavan muodostelman pintaosiin ja niiden vettä siivilöivät rakenteet muodostavat kolonian pinnalle kuvioita.

Hyytelösammaleläimen kasvu edellyttää yli 12 asteen veden lämpötilaa. Laji menestyy parhaiten runsasravinteisissa ja lämpimissä vesissä. Alle 16-asteisessa vedessä yhdyskunnat hajoavat.

Hyytelösammaleläimiä havaitaan Suomessa eniten kesän lopussa. Yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin, rantakivikkoon tai laiturin rakenteisiin, mutta se voi myös irrottautua ja kellua vedessä.

Sammaleläimen ihanteellinen kasvupaikka on matala vesialue, jossa veden vaihtuvuus on hyvä.

Havainnoista kannattaa ilmoittaa Vieraslajit.fi-portaaliin, jossa on tunnistusta helpottavat kuvat ja valmiit ilmoituslomakkeet kullekin lajille.

Valtaosa hyytelösammaleläinhavainnoista on tehty Lempäälässä ja Vesilahdessa, kertoo vesitalousasiantuntija Sami Moilanen Pirkanmaan ely-keskuksesta.

"Hyytelösammaleläimen yhdyskunnat ovat muodoltaan pallomaisia ja paikallaan pysyviä. Lajimäärityksen varmistamiseksi ilmoitukseen olisi tärkeää liittää valokuva, sillä on hyvin mahdollista että osa havainnoista on muista Suomessa alkuperäisesti esiintyvistä sammaleläinlajeista tai vesiperhosten munarykelmistä."

Sammaleläinten torjunta on haasteellista, sillä se leviää voimakkaasti. Niiden lisääntymistä voi yrittää estää esimerkiksi keräämällä yhdyskunnat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pois vedestä tai laiturirakenteista eli ennen kuin ne alkavat tuottaa lisääntymissoluja. Havaitut eläimet tulisi nostaa maalle, jossa ne kuolevat helposti.

Kuolleet eläimet voi esimerkiksi kompostoida tai haudata maahan. Sammaleläinten esiintymistä voi yrittää vähentää myös poistamalla rannasta mahdollisia kiinnittymispintoja, kuten ilmaversoisia vesikasveja ja rantaveteen pudonneita oksia.

Lisäksi kalastusvälineiden, joihin sammaleläintä on kiinnittynyt, puhdistukseen toivotaan huolellisuutta. Tämä on äärimmäisen tärkeää siirrettäessä välineitä vesistöstä toiseen.

Sama koskee myös veneitä tai muita vesikulkuvälineitä. Torjunnan tehokkuudesta ei ole Suomessa vielä kokemusta, mutta ELY-keskus haluaa ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisen leviämisen estämiseksi.

Hyytelösammaleläintä on tavattu Vuoksen vesistössä jo noin 20 vuoden ajan. Vuoksen vesistöön sammaleläimet ovat levinneet todennäköisesti rahtilaivojen painolastiveden mukana. Aivan viime vuosiin asti hyytelösammaleläimen ei tiedetty levinneen Vuoksen vesistön ulkopuolelle.

Loppukesällä ja syksyllä sammaleläin muodostaa lisääntymissoluja, joiden avulla leviäminen todennäköisesti tapahtuu esimerkiksi vesilintujen tai painolastivesien mukana uusille alueille. Statoplastissa on koukkumaisia ulokkeita, joilla ne voivat kiinnittyä muun muassa lintujen höyhenpeitteeseen ja nisäkkäiden karvoihin.

Kesällä 2018 toteutetussa tutkimuksessa näytteitä otettiin Lempäälän Kirkkojärveltä ja Pyhäjärveltä sekä Vuoksen vesistön eri osista. Toteutetussa tutkimuksessa sammaleläimen alkuperä ei vielä selvinnyt, vaan se vaatii vielä lisäselvitystä ja uusintanäytteen kesältä 2019.

Tutkimuksessa selvitettiin myös levittävätkö sammaleläimet mahdollisesti PKD-itiöeläinloista, joka aiheuttaa lohikaloissa tappavan munuaissairauden. Alustavien tulosten mukaan sammaleläimet eivät kanna PKD-loista Kirkkojärvellä, Pyhäjärvellä tai Vuoksen vesistössä.

Ilmoita havaintosi lajista osoitteessa: http://www.vieraslajit.fi/fi

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kansanedustaja Anne Kalmari kiistää kultasakaalin tappamisen olevan luonnonsuojelurikos

Kultasakaalin ampuminen olisi luonnonsuojelurikos – "Nyt sakaali on luontaisesti tänne tullut laji, eikä tuota yksilöä voi tulkita haitalliseksi vieraslajiksi, vaikka se on vieraslajilistalla"

Kalmari ja muut maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet torppasivat itse sakaalin metsästyksen – nyt laji on rauhoitettu ja vieraslajiksi julistaminen "hyvin epätodennäköistä"