MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Erä

Riistakolmioiden kesälaskenta käynnistyi: Tuhat kolmiota käyskennellään läpi parissa viikossa vapaaehtoisten voimin

Vapaaehtoiset laskijat keräävät valtavan tietopaketin metsäkanalintujen tiheyksistä. Syksyn metsästysasetus laaditaan laskentojen pohjalta.
Pekka Fali
Riistakolmion sivut kävellään läpi kolmen vapaaehtoisen laskijan rintamana. Samalla lasketaan linjalle osuvat metsäkanalinnut. Kuvan kolmiota on muokattu, jotta se erottuu paremmin kartasta.

Riistakolmioiden kesälaskenta alkaa tänään lauantaina 25. heinäkuuta. Se jatkuu 9. elokuuta saakka.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erityisasiantuntijan Katja Ikosen mukaan metsään kannattaa suunnata heti aamusta, jolloin eläimetkin ovat parhaiten liikkeellä.

Viikonlopun sääennuste näyttää paikoin sateiselta. Ikosen mukaan pieni tihkusade tai satunnaiset kuurot eivät ole kuitenkaan este laskemiselle. Kaatosateella metsään ei kannata lähteä.

"Enemmän haittaa olisi kuitenkin helteestä, koska silloin liikkuminen on raskaampaa niin laskijalle kuin eläimillekin", Ikonen sanoo.

Kesällä riistakolmioita kiertävät vapaaehtoiset laskevat metsäkanalintuja, metsäjäniksiä ja lehtokurppia ja ilmoittavat havaintoja karhusta.

Luonnonvarakeskus suosittelee tekemään laskennat kahden viikon kuluessa aloituspäivästä. Näin tulokset ehtivät mukaan metsänkanalintuja koskevan metsästysasetuksen laatimiseen.

Laskennan tulos kannattaa ilmoittaa sähköisesti riistakolmiot.fi-sivulla. Ikosen mukaan valtaosa ilmoituksista tulee jo sähköisesti, jolloin tiedot voidaan päivittää reaaliajassa sivustolle.

Kartalle päivittyvät esimerkiksi jo lasketut kolmiot ja niiden tulokset.

Laskentatulokset voi palauttaa myös Postitse. Ikosen mukaan tällöin tulee olla liikkeellä hyvissä ajoin. "Postin kanssa tulee helposti älytön viive, jos tulokset lähetetään esimerkiksi Lapista meille toimistolle."

Suurin osa riistakolmioiden laskijoista on vapaaehtoisia metsästäjiä.

"Metsästäjiä luonnollisesti kiinnostaa, mihin suuntaan lajisto omalla alueella kehittyy. Samalla tulee käytyä läpi jahtimaastoja ennen linnustuskautta", Ikonen sanoo.

Yhdenriista kolmion laskeminen vaatii kolme henkilöä, joista keskimmäinen etenee täsmällisesti kolmion sivua pitkin. Kaksi muuta kulkevat samassa tahdissa noin 20 metrin päässä keskimmäisestä ja laskevat lintujen määrän noin 10 metrin etäisyydeltä kulkulinjan molemmin puolin. Näin linjan kokonaisleveys on 60 metriä.

Halutessaan laskentoihin pääsee mukaan kuka tahansa innokas ulkoilija, kunhan pystyy erottamaan eri metsäkanalinnut toisistaan maastossa.

"Halukkaat voivat olla suoraan yhteydessä Lukeen. Laskettavia kolmioita on esimerkiksi Metsähallituksen mailla", Ikonen kannustaa.

Metsänomistaja voi halutessaan perustaa kolmion myös omaan metsäänsä. Tällöin kannattaa olla yhteydessä joko Lukeen tai paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen ja selvittää, onko alueella ennestään aktiivisia tai aiemmin perustettuja mutta nykyään lakkautettuja riistakolmioita, joita voisi elvyttää.

Koko maassa riistakolmioita on noin 1 200, joista reilu tuhat on aktiivisesti mukana laskennassa.

Kolmiot ovat jakautuneet tasaisesti ympäri Suomen. Tunturi-Lapissa laskennat tehdään erikseen kanakoirien avulla.

"Riistakolmioiden määrä vaihtelee vähän vuosittain. Mitä enemmän lasketaan, niin sitä parempi", Ikonen sanoo.

Noin tuhannen kolmion laskentatahdilla saadaan hänen mukaansa hyvä pohja syksyn metsästysasetukselle. Kun kolmioita on tasaisesti ja riittävän tiheässä ympäri maan, vähenee myös virheiden riski.

"Siinä vaiheessa, jos on iso alue, jolta on laskettu vaan yksi kolmio, joudutaan tekemään aika paljon yleistyksiä metsäkanalintujen kantojen kehityksestä."

Lue myös:

Etelä-Suomelle tyypilliset lajit, kuten rusakko, saukko ja pienet hirvieläimet runsastuvat – metsäjänis, kettu, orava ja kärppä taantuvat

Riistakolmio

  • Laskentareitti, jolla seurataan metsäriistan runsautta.
  • Tasasivuinen kolmio. Yksi sivu on neljä kilometriä, koko laskentalinjan pituus 12 kilometriä.
  • Pysyy paikallaan. Vaikka alueella tehtäisiin esimerkiksi metsähakkuu, säilyy kolmio samalla paikalla vuodesta toiseen.
  • Kolmiolaskentoja tehdään sekä kesällä että talvella. Kesälaskennassa keskitytään kanalintuihin ja talvella riistanisäkkäiden jälkiin.
  • Kesälaskennassa selvitetään lajikohtaisesti muun muassa kanalintujen tiheys, tiheyden muutos edellisvuodesta, runsausindeksi, poikasten osuus kaikista havaituista linnuista sekä poikuekoko.
  • Metsästyksen ekologista kestävyyttä arvioidaan vertaamalla kolmioilta laskettuja riistatiheyksiä saman alueen saalistietoihin.
  • Kesän laskentatulokset vaikuttavat muun muassa metsäkanalintujen metsästysaikoihin ja rauhoituspäätöksiin.
  • Luonnonvarakeskus järjestää laskennat ja käsittelee tulokset. Vapaaehtoisen laskennan maastossa tekevät pääosin metsästäjät.
  • Jatkuva seuranta hyödyttää myös tieteellistä tutkimusta. Vuosittain toistuva laskenta paljastaa eläinkantojen luontaisen vuosivaihtelun ja auttaa havaitsemaan pitkän aikavälin muutoksia.
  • Lähde: riistakolmiot.fi

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Kaupallisesti arvokkaimpien kalalajien kärkikaksikko tasainen – uusi laji kiilasi kärkeen hiuksenhienolla erolla

Tenojoella jälleen heikko lohivuosi – alamäen syystä ei olla varmoja, mutta ongelma saattaa olla merialueilla

Uusi raportti ruotii koronan vaikutuksia luonnonvara-alalla – vaikutukset suurimpia luontomatkailussa, vaikka suomalaiset ovatkin innostuneet matkailemaan luonnossa

Äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi onnistui lisääntymään luonnossa