Erä

Susia ei pannoiteta ensi vuonnakaan – "Pannoittamiselle ei ole nykyisellään riittäviä edellytyksiä, lupahallinto kuormittaa ja työturvallisuudelle ei ole takeita"

Luonnonvarakeskus toivoo, että kehitteillä olevasta monilajisesta karttapalvelusta on tulevaisuudessa apua metsästyksen suunnittelussa.
Jukka Pasonen
Luke on kehittämässä yhteistyössä tiedonkäyttäjien kanssa uutta Riistahavainnot.luke.fi -palvelua.

Susien pannoittamiselle ei ole nykyisellään riittäviä edellytyksiä.

"Pannoituksiin liittyvä lupahallinto on hyvin kuormittavaa, eikä siinä ole vuoden aikana tapahtunut muutosta parempaan. Tämän lisäksi pannoituksia tekevien työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden takaamiseen ei ole vielä riittävän toimivia ratkaisuja", kertovat tutkimuspäällikkö Katja Holmala ja ryhmäpäällikkö Otso Huitu Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedotteessa.

Luke kehittää aktiivisesti suden kannanarviointia ja siihen liittyviä menetelmiä. Arvio pohjautuu yhä vahvemmin DNA-näytteistä saataviin tietoihin, Tassu-tietojärjestelmään kirjattuihin susihavaintoihin ja tutkimustietoon suden biologiasta, todetaan tiedotteessa.

Ohjelmajohtaja Sirpa Thesslerin mukaan pannoitusten poisjääminen ei heikennä suden kanta-arvion luotettavuutta. DNA-analytiikka on niin kehittynyttä, että se pitkälti korvaa pannoituksista saatavaa tietoa.

Metsästyksen näkökulmasta tilanne on hankala. Vaikka pannoitukset ovat kattaneet noin neljänneksen Suomen susireviireistä, metsästäjät ovat katsoneet, että käytössä olevista menetelmistä pantaseuranta on tehokkain tapa pienentää metsästyskoiriin kohdistuvia riskejä. Pannoituksia on tehty pääasiassa valtion mailla Itä-Suomessa ja Kainuussa.

Luke saa koe-eläinluvan mukaan pannoittaa eläimiä vain tutkimustarkoituksiin. Susia on pannoitettu viimeksi kevättalvella 2019. Näistä pannoista viisi lähettää 15. marraskuuta tarkistetun tiedon mukaan edelleen tietoja suden liikkeistä.

Susia ei pannoitettu kevättalvella 2020. Taustalla oli Luken työntekijöiden työturvallisuuteen liittyneet kysymykset, pannoitusten raskas lupabyrokratia ja susien sijaintitiedot näyttävän pantapalvelun laajat tekniset toimintahäiriöt.

Pantaseurantaa on vaikea laajentaa koko maan kattavaksi, sillä Länsi- ja Etelä-Suomessa maanomistus on pirstaloitunutta ja lupia on vaikea saada riittävän isoille yhtenäisille maa-alueille.

Kattavat havainnot ovat laadukkaan kanta-arvion yksi kulmakivistä. DNA-keräys ja petoyhdyshenkilöiden kirjaamat Tassu-havainnot kulkevat käsi kädessä, sillä näytekeräysalueet kohdennetaan Tassuun kirjattujen susihavaintojen pohjalta, Luken tiedotteessa painotetaan.

Tutkimuksen ja kannanseurannan lisäksi havaintotietoja käyttävät poliisi ja Suomen riistakeskus. Esimerkiksi poikkeuslupapäätöksissä käytetään Tassu-järjestelmään kirjattuja havaintoja pihakäyntejä tekevistä susista.

Tällä hetkellä kahden edeltävän kuukauden Tassu-havainnot näkyvät Riistahavainnot.fi-sivustolla.

Luke on kehittämässä yhteistyössä tiedonkäyttäjien kanssa uutta Riistahavainnot.luke.fi -palvelua.

Palvelussa näkyy jo nyt valmisteilla oleva monilajinen karttapalvelu, jossa on myös mahdollisuus tarkastella suurpetojen tuoreita havaintotietoja eri aikajaksoilla. Kehitteillä olevan palvelun toivotaan auttavan myös metsästyksen suunnittelussa.

Lue lisää aiheesta: Perussuomalaisten Jenni Simula on tuohtunut Luken aikeista lopettaa susien pannoitus – jätti kirjallisen kysymyksen ministeri Lepälle

Lue lisää

Ammutaanko kokonaisia susilaumoja vai susiyksilöitä? – kannanhoidollisen metsästyksen toteutustavasta pitää keskustella jo nyt, vaatii MTK:n edustaja

Susialoitetta käsiteltiin eduskunnassa – "Eivät ihmiset ymmärrä miten näin yksinkertainen asia on saatettu tällaiseen juridiseen konkeloon"

Susien pihakäynnit ja pannoituksesta luopuminen harmittavat ministeri Leppää – "Susivahinkoja on ollut liikaa, pantatiedoille olisi tarve"

Luonto-Liitto ei hyväksy suden kannanhoidollista metsästystä