Erä

Poliisi päivitti susi- ja muita suurpetotilanteita linjaavaa ohjettaan – tavoitteena on varmistaa yhdenmukainen poliisitoiminta koko maassa

Suurpedon karkottaminen hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta eläintä vahingoittamatta ei ole laissa kiellettyä, ohjeessa muun muassa todetaan.
Timo Aalto
Kuvituskuva Ähtärin eläinpuiston sudesta.

Poliisihallitus päivitti ohjeen, joka ohjaa poliisin operatiivista toimintaa suurpetoasioissa. Ensimmäisen kerran ohje julkaistiin keväällä vuonna 2018. Päivitys astui voimaan tänään.

”Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa” -ohjeessa tarkennettiin huolta, uhka ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmiä.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Vesa Pihajoen mukaan ohjepäivityksellä pyritään muun muassa varmistamaan poliisin toiminnan yhdenmukaisuus. Sen lisäksi halutaan entistä tarkemmin ohjaamaan poliisitoimintaa tilanteissa, joissa suurpeto aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle.

"Poliisitoiminnan tulee olla laadukasta läpi Suomen siten, että jo perustuslaissa säädetyin tavoin yhdenvertaiset palvelut toteutuvat siitä riippumatta, missä kansalainen Suomessa asuu", Pihajoki sanoo.

Pihajoen mukaan poliisin toimintalinjauksiin ei tule ohjepäivityksen myötä merkittäviä muutoksia.

"Ohjeessa on otettu käyttöön maa- ja metsätalousministeriön (MMM) Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan vuonna 2019 määritelty luokittelu huolta, uhkaa tai vaaraa aiheuttavien susien käytöksen arvioinneissa. Päivitetyssä ohjeessa on myös selkeytetty Suomen riistakeskuksen ja poliisin rooleja eri konfliktilanteiden hoidossa. Siinä otetaan myös kantaa suurpetojen omaehtoiseen karkottamiseen sekä pakkotilalainsäädännön soveltamiseen."

Poliisi on turvallisuusviranomainen, jolla Pihajoen mukaan ei ole toimivaltaa arvioida susikannan siedettävää kokoa jollain alueella ja mahdollisesti poliisilakiin perustuvilla päätöksillään sitä säädellä.

"Riistaeläinkantojen säätely, suojelu ja kannanhoito ovat MMM:n sekä Suomen riistakeskuksen toimialaan kuuluvia asioita. Poliisilain mukaisten toimivaltuuksien käyttäminen on aina viimesijainen keino puuttua suurpetojen aiheuttamiin äkillisiin ja akuutteihin turvallisuusuhkiin", Pihajoki sanoo.

Suurpetojen ihmisille aiheuttamaa vaaraa arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja arvioinnissa käytetään mahdollisuuksien mukaan apuna eri asiantuntijoita.

Tehtävään tilannearvioon ja sen pohjalta mahdollisesti toteutettaviin toimenpiteisiin vaikuttaa kaikissa suurpetotilanteissa muun muassa tehtyjen havaintojen laatu, luotettavuus, määrä ja ajankohta.

Havaintoympäristöllä ja sen olosuhteilla on myös iso merkitys harkittaessa erilaisia toimintavaihtoehtoja.

”Poliisin toiminta suurpeto- ja villisikatilanteissa” -ohjeessa sudet luokitellaan seuraavasti, Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan määrittelyn mukaisesti:

1. Huolta aiheuttava susi

Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä.

2. Mahdollista uhkaa aiheuttava susi

Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta.

3. Uhkaa tai vaaraa aiheuttava susi

Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuin-alueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.

4. Vakavaa vaaraa aiheuttava susi

Susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta (jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti). Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun kotieläimen kimppuun.

Kohdan 3 mukaisesti rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään liikkuvan suden katsotaan aiheuttavan uhkaa tai vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle.

Näissä tilanteissa poliisilta edellytetään nopeita toimenpiteitä. Kohdan 3 tapauksissa ensisijainen poliisin toimenpide on suden karkottaminen. Lopettamismääräyksen antaminen tällaisissa tilanteissa on viimesijainen toimenpide, jos karkottamisella ei päästä tavoiteltuun lopputulokseen.

Poliisin antama määräys toimeenpannaan viivytyksettä yhteistyössä suurriistavirka-aputoimijoiden kanssa

Kohdan 4 tapauksia, joissa susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta (jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti), on pidettävä vakavan vaaran aiheutumisena ihmisten hengelle tai terveydelle. Samoin tapaukset, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun (ihmisen kytkettynä ulkoiluttaman) kotieläimen kimppuun.

Edellä mainittuna suden käyttäytymisenä on pidettävä esimerkiksi tapauksia, joissa susi selkeästi on havainnut ihmisen ja siitä huolimatta lähestyy tai seuraa ihmistä muutamien kymmenien metrien etäisyydellä.

Näissä tapauksissa poliisilta edellytetään välittömiä toimenpiteitä. Kohdan 4 tapauksissa perusteltu poliisin toimenpide on lopettamismääräyksen antaminen.

Ohjeessa todetaan, että yksiselitteisen toimintakynnyksen määritteleminen tämän ohjeen mukaisen poliisitoiminnan aloittamiselle on vaikeaa. Suden jälkien havaitseminen hoidetulla piha-alueella tai yksittäiset näköhavainnot sudesta rakennetussa ympäristössä eivät välttämättä luo poliisille toimintavelvollisuutta.

Toisaalta toistuvat pihavierailut esimerkiksi yöaikaan samalla asuinkiinteistöllä taas saattavat aiheuttaa toimintavelvollisuuden.

Ohjeessa sanotaan myös, että suurpedon karkottaminen hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta eläintä vahingoittamatta ei ole laissa kiellettyä. Mikäli suurpetoa karkotetaan eläintä vahingoittamalla tai sitä seurataan ja ajetaan pihapiirin tai laitumen ulkopuolella on toiminta silloin metsästyslain vastaista.

Lue lisää

Dramaattinen susijahti Tohmajärvellä: Poikkeusluvalla metsästetty susi haavoittui, poliisi määräsi suurriistavirka-avun etsimään ja lopettamaan suden – aamulla lupa määrättiin täytäntöönpanokieltoon

Susipostia jälleen ministeriöön: kannanhoidollisen metsästyksen helpottaminen nyt Ylivieskan kaupunginhallituksen esityslistalla

Riistanhoitoyhdistyksen saama valtionapu vaihtelee toiminnan aktiivisuuden ja jäsenmäärän perusteella noin 1 600 euron ja 47 000 euron välillä

Kapinen susi lopetettiin poliisin päätöksellä Varsinais-Suomessa – susi oli lähes karvaton