Erä

Sudenkaatoluvista EU:lle kirjelmöineen Sirpa Pietikäisen mukaan vaihtoehtoisia ratkaisuja metsästykselle ei ole käytetty – "Ei minulla ole oikeutta päättää, ammunko fasaanin pihastani siksi, kun en siitä tykkää"

Sirpa Pietikäinen oli ympäristöministeri, kun Suomi liittyi EU:hun. Suden suojeluluokitus ei ollut tuolloin poliitikkojen käsissä, hän kertoo.
Sanne Katainen
Sirpa Pietikäinen sanoo, ettei ministeriaikana ole ollut neuvottelemassa suden suojeluluokista. "Susista ei ollut erikoista puhetta."

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) on profiloitunut kotimaassa tulenarassa suden suojelukeskustelussa.

Hän lähetti joulukuussa EU-komissiolle kirjallisen kysymyksen, kun Suomen riistakeskus antoi poikkeusluvan neljän suden kaatamiseen Haapajärvellä. Hän on kirjelmöinyt sudenmetsästyksestä myös useita kertoja aikaisemmin, osin yhdessä Satu Hassin (vihr.) kanssa.

Haapajärven tapauksen kyselyssä taustalla oli Pietikäisen mukaan epäily siitä, onko Suomen viranomainen ajan tasalla tapahtumista.

”Syy, miksi kysyin komissiolta, on se, että noudatammeko me direktiiviä ja olemmeko oikeasti yrittäneet käyttää kaikki muut keinot. Sosiaalinen kaatolupa ei ole direktiivin mukainen syy. Ei minulla ole oikeutta itse päättää, ammunko fasaanin pihastani, siksi, kun en siitä tykkää. Suojellun eläimen lopettaminen on viimeinen keino, jos muut keinot eivät toimi.”

”Oma asiansa on se, miten hyvin Suomi noudattaa yhteistä eurooppalaista lainsäädäntöä. Meillä on sovittu menetelmä, joilla kanta arvioidaan. Jos meidän viranomaisemme eivät pysty hoitamaan tehtäviään, niin sitten siitä pitää kansallisesti kannella oikeuskanslerille ja viranomainen haastaa oikeuteen.”

Pietikäinen pitää ristiriitaisena, että Haapajärven luvalla voitiin käytännössä tappaa kokonainen lauma.

"Jos komission vastaus on, ettei ole huomautettavaa, niin sitten sovellamme direktiiviä oikein. Jos siinä on huomautettavaa, niin sitten korjaamme menettelytapoja", Pietikäinen sanoo.

Pietikäinen oli ympäristöministerinä, kun Suomi neuvotteli EU-jäsenyyden ehdoista. Hän sanoo, ettei ole ollut ministeriaikanaan neuvottelemassa suden luokituksesta.

”Sekä lintu- että habitat-direktiivit olivat jo voimassa, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Olin porukassa neuvottelemassa, kun Suomi oli liittymässä ja käytiin näitäkin läpi, mutta susista ei ollut erikoista puhetta. Eikä niiden pidäkään tulla poliittisista intohimoista tai hetken mielijohteesta, että suojellaan susi tai eipä suojella. Se perustuu asiantuntija-arvioon eikä ole luojan kiitos kenenkään poliitikon käsissä.”

Maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan prosessin kulusta toisella tavalla kuin tuolloinen ministeri Pietikäinen asian muistaa.

Useista jäsenyysehtojen yksityiskohdista käytiin poliittista vääntöä – myös suurpedoista. Suomi itse asiassa haki sutta, karhua ja ilvestä muuta EU:ta lievemmän suojelun piiriin eli niin sanottuun liitteeseen 5, kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi.

”Tämä evättiin, sillä sen enempää komissio kuin jäsenmaatkaan eivät tukeneet Suomen hakemusta. Ainoastaan sudelle myönnettiin poikkeus rajatulle maantieteelliselle alueelle eli poronhoitoalueelle. Syynä oli, että myös Espanja oli tällaisen poikkeuksen aiemmin saanut”, Niemi kertoo.

Suomen lievemmän suojelun hakemus ei ollut tuulesta temmattu, sillä Viro sai vastaavan poikkeuksen läpi omissa jäsenyysneuvotteluissaan vuosia myöhemmin. Hanke onnistui siksi, että Viron kantaa tuki yksi jäsenmaa: Suomi. Politiikalla oli siten hyvinkin paljon merkitystä lopputulokseen.

Pietikäinen sanoo ymmärtävänsä kansalaisten susiin liittyvät huolet. Hän korostaa, ettei hänellä ole tunteellista mielipidettä nimenomaan susista, kyse on ennemminkin periaatteesta. Kantaa voidaan harventaa silloin, kun sen esiintyminen on kestävällä tasolla.

”En halua suojella jotain eläinlajia, vaikkapa sutta, sillä perusteella, koska se on pörröinen ja kiva halata. Se on ennemminkin yleisperiaate. Jos susia jolkottaisi siellä ja täällä kymmenientuhansien kantana niin asia olisi eri.”

Lue myös:

Meppi Pietikäinen jätti komissiolle kirjallisen kysymyksen Haapajärvelle neljän suden tappamiseksi myönnetystä poikkeusluvasta

Kolumni: Maaseudulla asuvien ihmisten halutaan sietävän suden lajisuojelua mihin hintaan hyvänsä

Suden kannanhoidollisessa metsästyksessä Ruotsissa on ammuttu yhteensä 17 sutta – yhdellä susireviirillä tavoitellaan kaikkien susien tappamista

Lue lisää

Ranskan maatalousministeri: Petoja on suojeltava, mutta karjankasvattajia on suojeltava pedoilta

Meppi Pietikäinen jätti komissiolle kirjallisen kysymyksen Haapajärvelle neljän suden tappamiseksi myönnetystä poikkeusluvasta

Susipolitiikka vaatii lain muuttamista

Miksi susien tihutöitä ei yritetä estää?