Erä

"Varislintujen rellestys on laitettava kuriin" – keskisuomalaiset metsästäjät ovat huolissaan varislintujen aiheuttamista tuhoista metsäkanalintujen pesinnöille

Teerien soitimelta ja kuvilta ampuminen pitäisi kieltää. "Variksen ampuminen on paljon vaikeampaa kuin teeren ampuminen nevalta", sanoo saarijärveläinen Pasi Kivimäki.
Petteri Kivimäki
Pasi Kivimäki pystykorva Tiltun kanssa, Matti Tammelin, Matti Hintikka sekä Kari Kunelius toivovat, että nykyiset nuoremman polven metsästäjät sekä tulevat metsästäjät innostuisivat riistanhoidosta, eivätkä keskittyisi metsästämään vain syötävää riistaa.

SAARIJÄRVI

Metsolla ja teerellä menee kohtalaisen hyvin suuressa osassa maata viime kesän riistakolmiolaskentojen mukaan. Vaikka tiheydet ovat monin paikoin pienentyneet vuosituhannen vaihteesta, Luonnonvarakeskuksen mukaan kanta on tällä hetkellä jotakuinkin vakaa.

Lapissa ja Oulun seudulla teeri- ja metsokannat olivat viime kesän jäljiltä jopa tiheämmät kuin normaalisti.

Keski-Suomessa Saarijärvellä eräässä tuvassa istuu joukko huolestuneita metsästäjiä, jotka vain muistelevat aikoja jolloin teeri- ja metsokannat olivat voimissaan.

Viime kesän laskentatulosten mukaan teeritiheys Saarijärvellä oli yhdeksän teertä neliökilometrillä, reilusti alle puolella naaraista oli poikue.

Pasi Kivimäki, Kari Kunelius, Matti Hintikka ja Matti Tammelin puistelevat päätään ja kertovat, että metsoista tai teeristä ei juuri ole maastohavaintoja omilta metsästysalueilta, sanoivat kolmiolaskentatulokset mitä hyvänsä.

Maastossa liikkumisen puutteesta miehiä ei voi moittia. He ovat esimerkiksi innokkaita pienpetopyytäjiä ja tekevät myös metsätöitä, joten metsässä kuljettuja kilometrejä kertyy.

Kivimäki ehti pitää 40 vuotta teerien ruokintapaikkaa, missä parhaimmillaan kävi 50–100 lintua. Enää ei ole ruokinnalle tulijoita, sillä teerien ja metsojen alamäki alueella tuntuu alkaneen 2010-luvun alussa.

"Viime kesänä oli tiedossa 10 teeren pesää, joista kaikki tuhoutuivat ennen poikasten kuoriutumista", kertoo Kivimäki.

Koska supikoirien, kettujen ja näätien pyynti on aktiivista, pesintöjen pahin uhkaaja ovat varislinnut, hän sanoo. "Alkujaan varovainen erämaiden asukki korppi on runsastunut ja Saarijärven kaatopaikka pitää yllä vahvaa variskantaa."

Hintikka toteaa, että toki metsät ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet ja pirstaleisuus on vaikuttanut esimerkiksi soidinpaikkoihin. "Mutta elinympäristössä tapahtuneet muutokset eivät yksistään selitä lintukantojen alamäkeä."

Metsäkanalinnut pesivät maassa ja muninta alkaa etelässä toukokuun alkuviikoilla. Yhtenä keinona pesien suojauksessa on hyödynnetty seisovia lintukoiria. Ne ilmaisevat pesät, joiden ympärille laitetaan lippusiimaa ja ripotellaan saippuaa. Näiden toimien on toivottu karkottavan maapetoja.

"Älykkäille varislinnuille lippusiima on suorastaan houkutin, ne oppivat äkkiä yhdistämään, että metsässä lippusiimalla merkityistä paikoista löytyy pesiä."

Tuvassa istuvat miehet eivät enää pitkään aikaan ole kulkeneet metsissä saaliinhimon takia, vaikka useammalla on lintuja haukkuvia pystykorvia. Heidän mielestä esimerkiksi teerien soitimelta ja kuvilta ampuminen pitäisi kieltää.

"Variksen ampuminen on paljon vaikeampaa kuin teeren ampuminen nevalta", sanoo Kivimäki.

Miehet ovat huolissaan sekä harmissaan varislintujen kantojen kasvusta ja sen vaikutuksista muuhun linnustoon.

"Variksen rauhoitus alkaa jo 10. maaliskuuta, mikä on aivan hullua. Ei täällä ole silloin vielä yhtään variksia, sillä kyseessä on muuttava laji. Kevätmetsästys olisi tehokkain keino vaikuttaa, mutta käytännössä sen toteuttaminen lähes mahdotonta tai ainakin erittäin byrokraattista. Toukokuun alku olisi oikea aika aloittaa pesimärauhoitus", sanoo Kivimäki ja jatkaa, että närhen sekä korpin rauhoitus saisi loppua.

Variksen pesimärauhoituksesta voi anoa Suomen riistakeskukselta poikkeusta. Kivimäki on mukana hakemassa lupia neljälle maatilalle kansanterveysperusteella eläintautiriskin torjumiseksi. "Paperitöitä on sen verran paljon, että moni jättää vahinkoperusteisen poikkeusluvan hakematta", hän kuvailee urakkaa.

Kaikkien miesten toiveissa olisi, että nykyiset nuoremman polven metsästäjät sekä tulevat metsästäjäsukupolvet innostuisivat riistanhoidosta, eivätkä keskittyisi metsästämään vain syötävää riistaa.

Petteri Kivimäki
Suomen lintuatlaksen mukaan korppi on yleistynyt. Lajin nykyinen parimäärä on 21 000 paria ja varisten 150 000–200 000.

Varislinnut

  • Muun muassa varis, harakka, närhi, naakka ja korppi ovat varislintuja.
  • Varis, harakka ja naakka ovat rauhoittamattomia lajeja, mutta niillekin on säädetty pesimärauha.
  • Variksen rauhoitus alkaa Oulun, Kainuun ja Lapin alueella 1.5., Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa 1.4. ja muualla maassa 10.3.
  • Naakan rauhoitus alkaa koko maassa 10.3.
  • Harakka on rauhoitettu Pohjois-Savossa, -Karjalassa, -Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa 10.4. alkaen ja muualla maassa 1.4.
  • Kaikkien lajien rauhoitus päättyy 31.7. Rauhoituksesta voidaan poiketa riistakeskuksen luvalla.
  • Korppi on rauhoitettu poronhoitoalueen ulkopuolella. Sen pesimärauha on 10.4.–31.7.

Lue lisää

Metsäkanalintujen metsästys alkaa perjantaina – saalismäärät on syytä pitää kohtuullisina

Kun metso putosi veteen, metsästäjästä tuli hetkessä noutava lintukoira

Supikoiraa pidetään syystä pahana pesärosvona – keinopesätutkimuksessa siitä tuli havaintoja pääkaupunkiseudulla kaksi kertaa enemmän kuin ketusta

Metsäkanalintujen metsästysaikoihin esitetään pidennyksiä – myös urosmetson ja -teeren talvimetsästys halutaan sallia aiempaa laajemmin