Erä

Äyskäri, mehupurkki ja kaupan roskaotin – näistä aineksista taivalkoskelainen Kalevi Remes kehitti kiitellyn marjanpoimurin

Kalevi Remes on periksiantamaton keksijä, jonka näpeissä syntyi keräämistä helpottava hilla- ja karpalopoimuri.
Hannu Huttu
Kalevi Remes poimi tänä kesänä toistasataa kiloa hillaa. Kun karpalot kypsyvät, marjapoimuri pääsee taas töihin.

Jo on kumma, ettei kukaan ole kehittänyt laitetta, jolla hillat voisi poimia maasta kyykkimättä, ajatteli taivalkoskelainen Kalevi Remes kuusi vuotta sitten. Aivot alkoivat ruksuttaa sopivaa ratkaisua ongelmaan, ja pian prototyyppi oli valmiina.

Ensimmäinen versio alkoi hahmottua kaupan roskaottimesta ja äyskäristä. Lisäksi Remes huomasi, että herkkä hilla tarvitsee keräimiin kumihuulet, jotta marjan saa kerättyä talteen ehjänä ja ilman roskia.

"Kokeilin vaikka minkälaista törppöä ja osaa. Ensimmäiset kumit jouduin tilaamaan Ruotsista asti", Remes kertoo.

Alkuun prototyyppiä piti soilla piilotella, kun uteliaat poimijat vilkuilivat touhua. "Selän takaa kuulin, että onkohan sieltä vakooja tulossa. Minulla oli jätesäkki mukana ja heitin laitteen sinne aina piiloon", Remes kertoo.

Nyt tuote on valmis. Runko valmistuu edelleen roskaottimista – kahdesta, sillä kaupasta ei löydy sellaista, joissa molemmat päät olisivat lujaa tekoa. "Toisessa haarukka on hyvä ja kestävä, mutta kahva ei sitten olekaan."

Rungon poskikappaleet Remes leikkaa edelleen äyskäristä, säilöntäastian aihio syntyy mehukatti-purkista. Laitteen päällä on verkkoa, jonka läpi näkee marjat. Kumihuulien rakoa säädetään varresta sen mukaan, onko marja pientä vai suurta. Varren liipasin avaa ja sulkee poimurin.

"Nyt oikein naurattaa poimia. Varsinkin, kun on harvemmassa kasvavaa korpihillaa puiden juurilla, niin ei tarvitse sinne hämähäkinverkkoon päätä puskea. Kävelet vaan ja napsuttelet vaikka puiden takaakin käpälät auki ja napsit marjoja kyytiin."

Hannu Huttu
Rungon poskikappaleet Remes keksi valmistaa äyskäristä.

Remes on innokas marjanpoimija. Tänä vuonna hillaa on kertynyt jo toistasataa kiloa, viime vuonna vieläkin enemmän.

"Siinä poimuri ei ole hyvä, jos marjoja on niin paljon, että niitä saa kahdella kädellä syytää sankoon. Mutta kun marja harvenee, niin poimuri on mukana."

Selkävaivaisella laite voi olla käytössä koko ajan.

Hillaa napakampaa karpaloa varten laitetta piti muokata hieman. "Karpalossa on kumimainen hieno lanka, jolla se on kiinni maassa. Kun tällä nykäisee, niin karpalo pomppaa kuin jousi sieltä niin, että oikein napsahtaa", tyytyväinen mies kehuu.

Remeksen keksintö sai kiitosta luonnontuotealan yhdistyksen Arktisten Aromien kilpailussa, jossa etsittiin uusia ideoita marjojen talteenottoon. Remeksen poimuria kuvailtiin muun muassa kevyeksi ja toimivaksi, ja raati toivoi sen pääsevän myyntiin ensi satokaudelle.

Remes on hankkinut tuotteelle mallisuojan ja etsii yhteistyökumppania sen kaupallistamiseen.

Hannu Huttu
Kalevi Remes kulkee mielellään luonnossa ja tutkii asioita. Asioihin hyvin perehtymällä syntyy uusia keksintöjä.

Marjanpoimurin lisäksi Remes on kehittänyt yhtä ja toista, muun muassa pyyntilaitteita metsästykseen ja apuvälineen lumenpudotukseen katolta. Jo lapsena hänellä oli utelias mieli ja periksiantamattomuutta.

"Pienestä pitäen kuljin metsällä tutkimassa kaikkea. Linnunhöyhenetkin tunsin niin hyvin, että tiesin mistä linnusta ja jopa sen osasta ne olivat peräisin."

Edelleen Remes kulkee mielellään luonnossa ja selvittelee asioita. Esimerkiksi sekin selvisi tutkimalla, että syyskesällä kukkiva keltanauhanen tappaa tahmaisuudellaan pörriäisiä puutarhoissa kuin kärpäspaperi. "Kauhea tuho. Juurilla näkyy satoja pörriäisiä. Kun vain ymmärtäisivät poistaa kasvin".

Keksinnöt etenevät niin, että Remes vetäytyy takkahuoneeseen tekemään "Loirin töitä" eli makaamaan ja ajattelemaan, kun vaimo katsoo Kauniita ja rohkeita televisiosta.

"Harmaat aivosolut raksuttavat, että mitä materiaalia mihinkin voisi sopia ja miten asiat toimivat. Ensin pitää tuntea se asia, mihin paneutuu."

Sen jälkeen syntyy prototyyppi, josta hioutuu valmis keksintö.

Pitkälle yli 80-vuotiaalle eläkeläiselle keksiminen on intohimo ja harrastus, joka pitää vireänä ja liikkeessä. "Koskaan en aio jättää keksimistä. Mihin paneudun, niin menen loppuun asti, mihin vain omat taidot riittävät."

Katso juttuun liittyvä video:

Särkeekö kyykkiminen selkää marjametsällä? Tällä keksinnöllä marjat suorastaan pomppivat kyytiin

Lue lisää

Särkeekö kyykkiminen selkää marjametsällä? Tällä keksinnöllä marjat suorastaan pomppivat kyytiin

Yle uutiset: Poliisi etsi kadonnutta hillastajaa Inarissa

Ranuan hillat kiinnostavat laajasti – hillakarttoja katsottu yli 250 000 kertaa

Luonnonsadon korjuu vauhdissa