YM tiukentaisi merialueiden suojelua, mikä voi rajoittaa hylkeenpyyntiä ja vaikeuttaa kalastusta – MMM:ssä vastustetaan hylkeenpyynnin rajoituksia
Säädösvalmistelussa on yli tuhat aluetta yhteensä 450 000 hehtaarilla, joista huomattava osa sijaitsee merellä.
Kemissä asuva Jouni Heinikoski on kokenut hylkeenpyytäjä. Hän toivoo, että ministeriöt neuvottelevat keskenään hylkeenpyynnin ja sitä kautta rannikkokalastuksen tulevaisuudesta. "Samaan aikaan kun toinen ministeriö tukee rannikkokalastusta isolla summalla, toinen ministeriö lakkauttaisi sen kokonaan." Kuva: Kai TirkkonenYmpäristöministeriö on esittänyt laajoja merellisiä luonnonsuojelualueita ja kansallispuistojen laajennuksia Uudellemaalle, Kymenlaaksoon, Perämerelle ja Merenkurkkuun. Näillä alueilla hylkeiden pyynti saattaa joko loppua tai rajoittua syksyyn.
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) erityisasiantuntijan Jussi Laanikarin mukaan harmaahylkeelle ja itämerennorpalle ei ole tarvetta perustaa uusia suojelualueita. Myöskään hylkeenpyynnin estäviä maihinnousukieltoja ei tarvita.
”Hylkeitä on päästävä pyytämään kiinteältä alustalta ja saariin sekä luodoille on päästävä noutamaan saalista. Muutoin joudutaan ampumaan veteen, jossa on omat turvallisuusriskinsä ja saaliin talteen saaminen on epävarmaa.”
Laanikarin mukaan saaliin nouto ei häiritse pesivää linnustoa. Hylkeiden lisääntymisen turvaaminen puolestaan tapahtuu metsästysaikoja säätämällä. Kesäpyynnin estyminen romahduttaisi hyljesaaliin, sillä 70–80 prosenttia siitä saadaan ennen heinä-elokuun vaihdetta.
Kevään ja alkukesän pyynti lepäilyluodoilla on toimiva keino vähentää pyydyksillä vierailevien harmaahylkeiden ja norppien määrää.
”Esityksen aikarajauksella sekä keskeisimpien hyljeluotojen suojelemisella tämä mahdollisuus katoaa.”
Vuonna 2021 halleja metsästettiin ennen elokuun alkua 248 ja loppuvuodesta 84. Norpista puolestaan liki kaikki 271 yksilöä pyydettiin huhti-toukokuun aikana.
Harmaahylkeiden pyyntikiintiöstä käytetään vuosittain vain 15–20 prosenttia. Sekä hallien että norppien kannat kasvavat noin viiden prosentin vuosivauhdilla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelma hallien määrästä on 42 000 yksilöä ja norppien noin 17 000. Laanikarin mukaan hylkeitä on todellisuudessa enemmän.
Lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola ympäristöministeriöstä (YM) kertoo, että säädösvalmistelussa on yli tuhat aluetta yhteensä 450 000 hehtaarilla, joista huomattava osa sijaitsee merellä. Suojelu koskee vain valtion alueita, muun muassa Natura 2000 -verkostoa.
Kalastukseen ei ole luvassa rajoituksia. Liikkumisrajoituksia puolestaan on luvassa vain alueille, joissa eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sellaisia vaatii tietyn osan vuodesta.
”Hylkeenpyynnin rajoittamista koskevia ratkaisuja ei ole ennalta tehty, vaan niistä kuullaan ja aikanaan päätetään kunkin alueen osalta erikseen”, Suvantola sanoo.
Vaikka suojelua ajaa YM, vastuu hyljevahingoista on MMM:llä.
”Hylkeiden aiheuttamat vahingot ymmärrettävästi aiheuttavat kalastajille harmia, mutta vahinkojen torjumisesta ja korvaamisesta osaavat paremmin kertoa maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet”, Suvantola toteaa.
Maa- ja metsätalousministeriö jakaa kalastuselinkeinon huolen hyljevahinkojen vakavuudesta.
”Hyljevahinkojen korvausjärjestelmälle on tulossa jatkoa vuonna 2029 päättyvälle rahoituskaudelle. Lisäksi rahoitetaan investointeja hylkeiltä suojaaviin rysäpyydyksiin”, kertoo neuvotteleva virkamies Orian Bondestam MMM:stä.
Kehitteillä on myös karkottimia ja hyljevapaita alueita.
Vuosittain hylje- ja merimetsovahinkoja korvataan noin 600 000–800 000 eurolla. Lisäksi häirikköhylkeiden poistoon käytettiin viime vuonna noin 40 000 euroa.
Rannikkokalastusta ei tueta könttäsummalla, vaan hakemusten perusteella. Tukea voi saada muun muassa investointeihin ja kalasatamien kehittämiseen. Lisäksi rannikkokalastajille maksetaan kalastusvakuutustukea vuosittain noin puoli miljoonaa euroa, josta osa kohdistuu hylkeiden pyydyksille aiheuttamiin vahinkoihin.
Kalan hintaan kalastajat eivät saa tukea.
Suomen merialueella toimii päätoimisia ammattikalastajia noin 400 ja sivutoimisia noin 2 000. Vuodesta 2010 päätoimisten kalastajien määrä on vähentynyt kolmanneksella.
Valtio edistää rannikkokalastusta huolehtimalla kalakannoista.
”Esimerkiksi lohenkalastuksen säätelyllä koko Itämerellä on onnistuttu turvaamaan vahva lohikanta, joka hyödyttää myös kalastajia”, Bondestam sanoo.
Luken tutkimuksen mukaan keskenkasvuisia vaellussiikoja joutuu pyynnin kohteena olevien siikasaaliiden joukkoon. MMM harkitsee toimenpiteitä vaellussiian kannan vahvistamiseksi.
Esillä on muun muassa siikaverkkojen solmuvälin suurentaminen. Toiminnanjohtaja Marina Nyqvist Österbottens Fiskarförbundista kertoo, että verkkojen silmäkoon sääntely olisi isku kalastajille, sillä silloin ahvenenpyynti samoilla verkoilla siian kanssa ei olisi enää mahdollista.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
