Kalatalous on kriisissä – kasvatetuille kalanpoikasille löydettävä nopeasti uudet ostajat tai niitä uhkaa hävitys

Venäjän-viennin tyrehdyttyä on kotimaisilla tuottajilla ja rehuteollisuudella sekä kalanpoikasia että rehun raaka-aineita nyt runsaasti. Arkistokuva kirjolohenpoikasista. Kuva: Raisioaqua

Ukrainan sota on ajanut suomalaisen kalatalouden kriisiin. "Normaalisti tähän aikaan vuodesta valmistauduttaisiin viemään Venäjälle sekä kalanpoikasia että rehuja. Nyt on löydettävä nopeasti uudet ostajat, jotta Venäjää varten kasvatettuja kalanpoikasia ei jouduta hävittämään", tiedottaa Raisioaqua Oy.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomi vei lähes 50 miljoonan euron arvosta kalaa, kalarehuja ja kalanpoikasia Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan vuonna 2020. Viennin arvosta pyyhkiytyi yli puolet pois, kun kalarehujen Venäjän vienti lopetettiin.

Kalojen kasvatus- ja ruokintakausi alkaa jo noin kuukauden päästä. Järkevintä olisi välittömästi nostaa kalankasvatuslupien määrää ja samalla edistää suomalaisen ruokaketjun huoltovarmuutta, esitetään Raisioaquan tiedotteessa.

Kalankasvattajat sekä kalanrehua tuottava Raisioaqua peräävät vastuuministeriöiltä joustavuutta kalankasvatuksen lupaehtoihin. Tahot ovat lähettäneet ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karille (vihr.), maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk.), elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.)ja valtiovarainministeri Annika Saarikolle (kesk.) vetoomuksen.

Tavoitteena on kotimaisen rehuteollisuuden toiminnan turvaaminen ja se, että suuri määrä Venäjän-markkinoita varten kasvatettuja kalanpoikasia voitaisiin kasvattaa ruokakaloiksi kotimaassa, hävittämisen sijasta.

”Venäjän-viennin tyrehdyttyä on kotimaisilla tuottajilla ja rehuteollisuudella sekä kalanpoikasia että rehun raaka-aineita nyt runsaasti. Jos näitä poikasia ei saa kasvattaa Suomessa valmiiksi ruokakalaksi on vaarana, että ne hävitetään. Ruokakaloiksi kasvatettuina kyse olisi miljoonien kilojen elintarvikemäärästä. Huoltovarmuuden nimissä nyt tarvitaan hallinnolta joustavuutta”, johtaja Tomi Kantola Raisioaqua Oy:stä sanoo.

Kalataloudelle ei toistaiseksi ole osoitettu huomiota, vaikka energian kallistuminen ja kuljetus- sekä kalastuskustannusten nousu rasittavat vakavasti koko kalataloutta, todetaan Raisioaquan tiedotteessa.

”Ympäristöhallinnollamme on nyt mahdollisuus osoittaa joustavuutta ja myötävaikuttaa ratkaisujen löytämiseen tässä hankalassa tilanteessa. Samaan tapaan, miten Norjassa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla toimittiin koronakriisin alussa, kun ravintoloiden sulkeuduttua kalan kulutus putosi ja viranomaiset joustivat kalankasvatusta koskevissa määräyksissä”, Suomen suurimman kalankasvatusyrityksen Nordic Troutin toimitusjohtaja Alf-Håkan Romar sanoo.

Ministereille lähetetyssä vetoomuksessa esitetään, että ministeriöiden ja viranomaisten tulee joustaa ja kalankasvattamojen ympäristöluvissa sallittuja kasvatusmääriä tulee pystyä ylittämään kohdennetusti esimerkiksi enintään 50 prosentilla. Näin poikasylijäämä saataisiin tuotettua Suomessa aikuisiksi ruokakaloiksi.

Vetoomuksessa vaaditaan myös nopeuttamaan kesällä 2021 valtioneuvoston vahvistaman Kotimaisen kalan edistämisohjelman toteuttamista. Esimerkiksi päästöperusteiseen luvitukseen siirtyminen tulee toteuttaa aiottua nopeammin.

"Maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriöiden tulee vuosikausien valmistelun jälkeen päästä yhteisymmärrykseen Itämerirehun kriteereistä ja siitä, millä tavalla tämän kiertotalousrehun käyttäminen huomioidaan ympäristöluvituksessa ja kasvatettavissa määrissä."

Lue lisää:

Lupien puutteesta kärsivä kalankasvatus pakenee naapurimaihin – "Haluaisimme tietysti kasvattaa ja työllistää Suomessa"

Leppä kala-alan tilanteesta: "Valtio selvittää lupia vesialueillaan"