Lupien puutteesta kärsivä kalankasvatus pakenee naapurimaihin – "Haluaisimme tietysti kasvattaa ja työllistää Suomessa"

Nordic Trout kasvattaa kalaa muun muassa Ahvenanmaalla ja Kustavissa. Suomessa ruokakalan tuottajia on nyt 70, kun vielä vuonna 2006 niitä oli 120. Kuva: Pasi Leino

Kuva: Jukka Pasonen

Kuva: Pasi Leino

Kalankasvattajat toivovat, että kalanrehun ravinteiden alkuperä huomioitaisiin luvituksessa. Kuva: Pasi Leino

Suomen ja Ruotsin suurin kirjolohen kasvattaja Nordic Trout on lisännyt kalankasvatusta Ruotsissa ja tähyilee nyt myös Viron vesille. Suomeen ei investoida, koska täältä ei heru lupia.

Yritys aikoo muutaman vuoden päästä perata 12 miljoonaa kiloa kirjolohta vuodessa. Se vastaa liki koko Suomen kalankasvatusta, 14 miljoonaa kiloa vuodessa. Määrä on jämähtänyt tasolle, joka kattaa alle viidenneksen kotimaan kysynnästä.

Valtaosa kaupan tiskillä pötköttelevistä lohikaloista tulee Norjasta, jossa kasvatusbisnes on röyhähtänyt satakertaiseksi meihin verrattuna.

Suomalaiset käyttävät miljoona euroa päivässä ulkomaiseen kalaan. Kansallista tavoitetta lisätä kalankasvatusta 20 miljoonaan kiloon vuoteen 2022 mennessä ei tulla saavuttamaan.

Nordic Troutin ahvenanmaalainen toimitusjohtaja Alf-Håkan Romar on turhautunut tilanteeseen.

"Haluaisimme tietysti kasvattaa ja työllistää Suomessa."

Kymmenen vuoden aikana suomalaiset kalankasvattamot ovat saaneet vain jokusen, verrattain pienen luvan. Vuosia kestävä luparuljanssi valituksineen voi maksaa yrittäjälle 100 000 euroa, vaikkei lupaa edes irtoaisi.

Tilanne ei herätä luottamusta lupaviranomaisia kohtaan.

Romarin mukaan alle miljoonan kilon luvat eivät ole investointien kannalta mielekkäitä. Varsinkin, jos avomerelle sijoitetaan kasvatuskasseja, tarvitaan aluksia ja muuta logistiikkaa.

Norjassa pienin kasvatuslupa on 5 miljoonaa kiloa eli kolmasosa koko Suomen tuotannosta.

Luonnonvarakeskuksen mukaan kotimaisen kalankasvatuksen fosforipäästöt ovat pudonneet 74 prosenttia ja typen 66 prosenttia 1990-luvun alusta. Itämeren ravinnekuormituksesta kalanviljelyn osuus on noin prosentti.

Kalankasvattajien mielestä luvituksessa pitäisi huomioida nykyaikaisen vesiviljelyn päästöjen pienentyminen.

"Elintarviketuottajia ei kohdella tasavertaisesti", kokee Raisioaquan tuotekehityksestä vastaava Knut-Olof Lerche.

Yrityksen kehittämällä Itämeri-rehulla, joka valmistetaan Itämeren silakoista, kotimaisesta rypsiöljystä, vehnästä, broilerintuotannon sivutuotteista sekä härkäpavusta, kalankasvatus voi jopa poistaa ravinteita merestä.

"Jos tämä ei ole ravinnekierrätystä, haluaisin tietää mitä ravinnekierrätys on?" Lerche tokaisee.

Kotimainen kalajauho riittäisi Suomen ja Ruotsin tarpeisiin, mutta toistaiseksi rehun ravinteiden alkuperää ei katsota luvituksessa. Ympäristöhallinnolta toivotaankin päästöperusteisia lupia, joissa huomioidaan Itämeri-ystävälliset rehut.

Rehun hyödyntämisen tehokkuudessa ja hiilijalanjäljessä kalaproteiinin tuotanto pieksee maaeläimet mennen tullen.

Maailmalla kalankasvatuksen määrä on jo ohittanut naudanlihan tuotannon. Romar toivoo, että Suomi pysyy kehityksessä mukana.

Kotimaisen kalan edistämisohjelman ja Suomen vesiviljelystrategian 2027 tavoitteena on moninkertaistaa kalankasvatusmäärä 50 miljoonaan kiloon.

Romarin mukaan tavoite edellyttää, että kasvattajat saavat isoille kasvatusyksiköille lupia avomerelle.

Suomalaiset kalankasvattajat ovat toiveikkaina hankkineet vientilupia Kiinaan, joten enää pitäisi pistää kalat lihomaan.