
Hevosille luodaan tuotantoeläinten maailmasta tutut hyvinvoinnin mittarit – pilottitalliksi halukkaita ilmaantui heti runsaasti
Kun hevosen hyvinvointia aletaan arvioida sen lajityypillisten käyttäytymistarpeiden täyttymisen näkökulmasta, voidaan neliöiden ja senttien sijaan keskittää pääasiallinen huomio siihen, mitä eläin itse olostaan ilmaisee.
Hevosten hyvinvoinnin arvioimiseksi aletaan kehittää mittaristoa. Kuvituskuvassa pihattovarsoja kevätauringossa. Kuva: Ville Toivonen
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin arviointiin kehitetyssä Welfare Quality® -menetelmässä on neljä periaatetta ja 12 mittaria. Kuva: Timo FilpusEläinten hyvinvointimittaristoa alettiin kehittää EU:n rahoittamana projektina ja mittarit otettiin tuotantoeläimille käyttöön 2010-luvun alkuvuosina. Tähän mennessä Welfare Quality® -menetelmän mukainen hyvinvoinnin mittaristo on naudoilla, sioilla ja siipikarjalla.
Suomessa käynnistyneessä hankkeessa määritellään tulevan reilun kahden vuoden aikana samojen periaatteiden mukainen, tutkimustietoon perustuva mittaristo hevosten hyvinvoinnin arvioimiseksi. Lisäksi kehitetään digitaalinen hyvinvointisovellus tallinpitäjien käyttöön.
”Kaikki eläinalat kohtaavat kuluttajien arviointia. Hevosalalla ei ole mittaamistapaa, jolla voitaisiin todentaa, miten hyvin hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi toteutuu sille annetussa ympäristössä ja pitotavoissa. Tässä hankkeessa syntyy tieteelliseen näyttöön perustuva tapa mitata hevosten hyvinvointia ja viestiä siitä luotettavasti”, sanoo hankkeen yhteyshenkilö, toimipaikkapäällikkö Sirpa Puusaari Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Kpedusta.
Eläimen hyvinvoinnin tieteellinen arviointimenetelmä perustuu jo 1960-luvulta lähtien lanseerattuun eläimen ”viiteen vapauteen”, joista jalostettiin Welfare Quality® -menetelmän neljä periaatetta. Hyvä ravitsemus, hyvä elinympäristö, hyvät pito-olosuhteet ja hyvä terveys sekä mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen muodostavat eläimen hyvinvoinnin perustan, jonka toteutumista mitataan 12 indikaattorin avulla.
”Hankkeessa lähdetään kehittämään tähän järjestelmään hevosen hyvinvoinnin mittareita, jotka perustuvat eläimen käyttäytymiseen, eivät neliöihin tai sentteihin. Eli hevosen itsensä viestimään hyvinvointiin, jota voidaan mitata”, Puusaari kertoo.
Tällaisia mittareita ovat esimerkiksi lepäämiseen, juomiseen ja syömiseen liittyvä käyttäytyminen ja laumakäyttäytymisestä kertova sosiaalinen käyttäytyminen, kuten lajitovereiden hoivaaminen tai niihin suuntautuva aggressio. Tieteellisesti todennettuna on olemassa esimerkiksi tieto hevosen tiheästä ja säännöllisestä ravinnonsaantitarpeesta ja tarpeesta lajitovereiden seuraan.
”Olen ymmärtänyt asian niin, että jos pitotapa aiheuttaa sen, että hevonen ei pääse toteuttamaan lajityypillisiä tarpeitaan, näkyy se hyvinvointimittaristossa.”
Sirpa Puusaaren puhelin soi lähes tauotta maaliskuun viimeisenä päivänä, kun hyvinvointihankkeen tiedotteessa mainittiin, että hankkeeseen otetaan mukaan pilottitalleja.
”Upea juttu tässä päivässä oli, että hanketta koskien tuli tosi paljon kontakteja pilottitalliksi haluavilta. Hevosihmiset selvästi haluavat osallistua tähän työhön”, hän iloitsee.
Hankkeen työntekijöiden rekrytointi käynnistyy aivan lähitulevaisuudessa, kun hanketoteuttajat järjestäytyvät.
Kpedun lisäksi oppilaitoksista mukana ovat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Harjun oppimiskeskus. EU-osarahoitteisen hankkeen rahoittamiseen osallistuvat myös Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliitto.
Hyvinvointimittariston lisäksi tavoitteena on kehittää tallien käyttöön digitaalinen sovellus, joka virallisten auditointien lisäksi mahdollistaa eläinten hyvinvoinnin itsearvioinnin tallinpitäjille.
”Tänä vuonna hankkeessa koostetaan hyvinvointiin liittyvä tutkimustieto ja perehdytään WQ-järjestelmän hyvinvoinnin arviointimenetelmiin. Ensi vuonna pilotoidaan talleja ja sen jälkeen testataan järjestelmää Suomessa. Kun hanke vuonna 2024 päättyy, on järjestelmä rakennettu ja digitaalinen hevosten hyvinvointisovellus kehitystyön alla”, toteaa Puusaari hankeaikataulusta.
Hevosväen suuri kiinnostus hyvinvointimittarien kehittämiseen kertoo hänen mukaansa siitä, että hevosalan ihmiset ovat motivoituneita asiaan ja näkevät tieteellisen, puolueettoman hyvinvoinnin mittausjärjestelmän edut.
”Itse täältä koulutuksen ja työelämän rajapinnasta katsoen näen, että hyvinvointimittariston kehittämisellä varmistetaan tulevaisuudessa hevosalan toiminnan edellytyksiä. Luulen, että hevosala on motivoitunut tähän asiaan ja aika on sille nyt oikea”, Puusaari sanoo.
Lue myös:
Kaustisen oppilaitoksella on kiinnitetty huomiota hevosten hyvinvointiin uudella tavalla
Malin Kullbergin blogi: Miten käy hevosmiestaidon teknologian kehittyessä?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


