
Heppakirjat houkuttelevat uusia nuoria lukemisen pariin – omintakeinen kirjoitustyyli vetää tallimaailmaan myös äänikirjojen rakastajia
Trendejä heppakirjoissa ovat nyt syvälliset teemat ja äänikirjat.
Joensuulainen kirjailija Katariina Kotila työstää parhaillaan neljättä hevosromaaniaan. Hänen oma kosketuksensa hevosharrastukseen syntyi nuorena ratsastustuntien ja naapurin hoitohevosen kautta. Kotila kävi tervehtimässä Haraold-hevosta Jokirannan ratsastuskoulussa Lehmon kylässä Kontiolahdessa. Kuva: Lari LievonenJoensuulainen Katariina Kotila on uusi tulokas heppakirjallisuuden saralla. Reilun vuoden aikana häneltä on julkaistu kaksi teosta sarjasta Vilman tallielämää, jonka kolmas osa Lunta kavioissa ilmestyy lokakuussa.
Aikaisemmin muun muassa fantasianovelleja kirjoittanut Kotila sanoo, että hän arveli heppakirjojen olevan genre, jolle voisi riittää kysyntää.
Hän innostui hevosista jo lapsena ja kävi alakouluikäisenä ratsastustunneilla.
”Pyrin siihen, että romaaneissani hevosia kunnioitetaan ja niistä pidetään huolta itseisarvoisina olentoina”, Kotila sanoo.
Kotila toivoo, että media nostaisi myös tuntemattomampia lasten- ja nuortenkirjailijoita esille. ”Olisi hienoa, jos nuoret innostuisivat kirjoista.” Kuva: Lari LievonenHevoskirjat ovat nuortenkirjoissa pieni lajinsa, mutta niillä on oma uskollinen lukijakuntansa. Ne houkuttelevat painettujen kirjojen lisäksi myös äänikirjojen rakastajia. Kirjoja luetaan ja kuunnellaan usein sarjoina, ja ne kiinnostavat erityisesti alakouluikäisiä.
”Heppakirjat ovat houkutelleet monet lapset ja nuoret lukemisen pariin. Heppakirjojen suosio perustui aikanaan lähinnä elävälle kuvaukselle talli- ja ratsastusmaailmasta”, sanoo pitkän kustantajauran tehnyt kirja- ja kustannusalan väitöskirjatutkija Minna Castrén Helsingin yliopistosta.
1970-luvun lopusta 2000-luvun alkupuolelle elettiin hevoskirjojen kulta-aikaa, Castrén kertoo. Niitä julkaistiin kovakantisina, kulutusta kestävinä laitoksina, jotka sopivat mainiosti innokkaiden heppahöperöiden käteen.
”Merja Jalo oli yksi kaikkein suosituimmista kotimaisten heppakirjojen tekijöistä. Fanit janosivat hänen kirjasarjojensa uusia osia. Aikuiset osasivat ostaa niitä lahjaksi nuorille, ja niitä lainattiin innokkaasti myös kirjastoista.”
Katariina Kotilan hevoskirjasarja on suunnattu 8-14-vuotiaille. ”Luon tarinoita, joista olisin itse lapsena ja nuorena tykännyt.” Kuva: Lari LievonenÄänikirjapalveluissa uskotaan, että hevosaiheisille kirjoille olisi enemmänkin kysyntää.
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tarjonta on supistunut merkittävästi. Suosion hiipuminen johtuu siitä, että sosiaalisen median sisällöt ovat tulleet painettujen kirjojen rinnalle. Visuaaliset sisällöt ja someryhmät ovat helposti kaikkien ulottuvilla, Castrén arvelee.
Sosiaalinen media voi kuitenkin mahdollistaa hepparomaanien uuden nousukiidon, Castrén ennakoi. Uudet yleisöt voivat löytää teosten äärelle esimerkiksi kirjailijan hyvän brändäyksen kautta.
”Nuortenkirjojen suosion salaisuus on siinä, miten ne puhuttelevat ihmisiä ja kuinka vetävästi ne on kirjoitettu. Omintakeisella kirjoitustyylillä voi pompahtaa nopeastikin kärkinimien joukkoon”, hän toteaa.
Äänikirjapalveluissa uskotaan, että hevosaiheisille kirjoille olisi enemmänkin kysyntää.
”Hakusanoilla ’hevoset’ ja ’hevonen’ tehdään palvelussamme useita satoja hakuja kuukausittain”, sanoo Storytelin Suomen maajohtaja Tuuva Harjanne.
BookBeatin äänikirjapalveluissa kuunnellaan eniten Sinttu- ja Ponikartano-sarjoja, samoin Eppua. Hieman uudempi sarja on Star Stable Sielunratsastajat, jonka suosion takana on Star Stable -pelimaailma, kertoo BookBeatin Suomen liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Sari Forsström.
”Nykyään lukijat odottavat varmaankin myös syvällisempiä aiheita ja monipuolisempia henkilöhahmoja.” Castrén
Kotila ryhtyi kirjoittamaan hevoskirjoja, koska ajatteli niille riittävän kysyntää. ”Ilahdun aina, kun paikalliskirjastosta on kirjojani lainassa.” Kuva: Lari LievonenKatariina Kotilan Vilman Tallielämää -sarjassa on hevosharrastuksen lisäksi ripaus romantiikkaa ja ihastumista. Myös päähenkilön suhde ystäviin ja omiin vanhempiin nostetaan esiin.
”Nykyään lukijat odottavat varmaankin myös syvällisempiä aiheita ja monipuolisempia henkilöhahmoja. Uudemmista heppakirjojen tekijöistä tämä näkyy esimerkiksi Tiina Tanskasen Hevostyttö Iitu -sarjassa”, Castrén toteaa.
Kotila uskoo, että mielenkiintoiset henkilöhahmot ja ihmissuhdekuviot saattavat houkutella myös sellaisia lukijoita, jotka eivät muuten tarttuisi heppakirjaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








