Ravitaloudessa syytä kääntää katse tulevaan – "Tarvitaan alueen toimijoita ja kaupunkeja mukaan pääomittamaan investointeja"
MMM teettää raviratojen valtiontuesta tänä vuonna ison arvioinnin, jonka tekee Luonnonvarakeskus. Arviointi tarvitaan valmistauduttaessa valtiontukien jatkokauteen.
Raviradoilla tarvitaan yhtä aikaa tapahtumien kehittämistä ja investointeja vanhojen kiinteistöjen modernisoimiseen. Kentällä henki on yhteisöllinen, mutta MMM:ssäkin huomioidaan, että luottamusjohdolta sitä saisi löytyä enemmän. Kuva: Antti SavolainenHevostalouden valtiontuet, joista suurimman osan muodostavat raviratojen toimintatuet sekä palkintotuet, ovat taitoskohdassa. Ensi vuonna Suomen pitää hakea hyväksyntä EU-komissiolta tukien jatkolle vuodesta 2022 eteenpäin.
"Kun mennään kysymään uutta, komissio haluaa tietää, mitä on saatu aikaan ja miten nykyinen tuki on toiminut", huomauttaa maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö.
Ministeriössä toivotaan siksi Suomen Hippokselta, raviradoilta ja muilta hevostalouden toimijoilta selviä linjauksia siitä, miten jatkossa aiotaan selvitä. Veikkauksen tuotot ovat laskussa, joten alan oma tahtotila on ratkaiseva, kun valtiontukien yhteismäärä laskee.
Ratojen toimintatuki on vielä tämän ja ensi vuoden yhteensä 10–11 miljoonan euron luokkaa. Se jakautuu 19 maakuntaradalle.eli keskimäärin tukea maksetaan 568 000 euroa rataa kohden (MT 12.6.).
"Siihen nähden on verraten pieni vaikutus, saako joku rata 5–15 tuhatta enemmän kuin toinen", Sirviö toteaa.
"Ei palvele kokonaisuuden etua, jos vain jaetaan uudelleen samaa toimintatuen rahaa."
Hän toivookin, että ravitaloudessa onnistuttaisiin kääntämään katse tulevaan ja siihen, kuinka kehittää tapahtumia.
Periaatteessa siihen on hyvät edellytykset. "Kenttä on yhteisöllinen ja aina autetaan toista", kommentoi Tapani Sirviö, joka suoritti vuosi sitten ravikortin.
Hän toteaa, että samaa yhteisöllisyyttä tarvitaan nykyistä vahvemmin, kun siirrytään tekemään yhteisiä linjauksia Hippoksen, ratojen ja hevosjalostusliittojen johdon kesken.
Raviratojen perusongelma on iso korjausvelka. Vanhat "pömpöösit" katsomorakennukset ovat energiasyöppöjä ja toimimattomia suhteessa nykyajan yleisön odotuksiin.
Silti radoilla on tehty onnistuneitakin ratkaisuja. Kuopion, Mikkelin ja Jyväskylän remontit, joihin on käytetty myös valtion investointitukia, ovat Tapani Sirviön mukaan onnistuneita esimerkkejä.
"Hyviä asioita alkaa tapahtua. Mutta tulevaisuus on sen tyyppinen, että vaaditaan alueen toimijoiden, kuntien ja kaupunkien saamista mukaan pääomittamaan investointeja."
Oulussa on epäonnisen tulipalon jäljiltä nyt viihtyisä katsomorakennus, joka sijaitsee erittäin toimivalla tavalla lähellä rataa. Vermossa taas on tuore kaviouran remontti, joka avaa uusia mahdollisuuksia.
Valtiontukien jatkoa ajatellen MMM on joka tapauksessa tilannut Luonnonvarakeskukselta vaikuttavuusraportin. Työ alkoi vapusta ja sen pitäisi olla valmis vuoden lopussa.
"Arvioinnissa katsotaan huolella läpi, miten tukijärjestelmä on palvellut hevosalaa ja toisaalta, miten tämä toimii yleisesti valtiontukisäädösten valossa", Sirviö sanoo.
Jälkimmäistä arviointia tehdään yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, koska TEM vastaa valtiontukien kokonaisuudesta.
Tähtäimenä on saada tukien haku ja päätäntä sellaiseksi, että se siis kelpaa niin komissiolle mutta myös palvelee alaa.
"Tätä ei ole tehty hevosurheilun ja -talouden kiusaksi. Samanlainen menettely on Ranskassa ja muissakin ravimaissa, joissa hevostaloudelle maksetaan jonkunlaista tukea", virkamies muistuttaa.
Toimintatukeen liittyen Kaustisen ja Härmän yhteinen hakemus Kuninkuusraveista aiheuttaa tulkintavaikeuksia, eivätkä hakijaradat saaneet ministeriön lausuntoa (MT 15.6.).
MMM:stä lähti tiistaina Kaustiselle kirje, jossa selvennetään valtiontukiin liittyvän kilpailutusehdon käyttöä.
Asiasta lisää:
Hippoksen valtuuskunta vastasi heikosti – tulevaisuusstrategiaa pidetään puutteellisena
Toimitusjohtajana 1.9. aloittava Sami Kauhanen: "Matkaa taitetaan yhdessä"
Uutistausta: Raviratojen valtiontukilukujen takaa paljastuu yhteisen tahtotilan puute
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
Siirry pääsisältöönSiirry hakuunSiirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
