Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Hevoset

Hevosten kanssa omia tunteita voi tulla laittaneeksi likoon liikaa – ratsastuksessa on kyse kehon lisäksi mielen tasapainosta, sanoo Hevosalan helmi Tiina Virtanen

MT:n uudella palstalla esitellään Hevosalan helmiä. Equibalance-yritystä pyörittävä Tiina Virtanen uskoo, että kyky hallita tunteita on hevosten kanssa oleellinen taito.
Tarja Savinen
"Joka kerta kun jaksan pysyä tyynenä, ratsastukseni on parempaa", Tiina Virtanen sanoo. Kuvassa hän on peruskouluttamansa 4-vuotiaan suomenhevosruuna Alphonsin selässä Inkoossa.

Hevosalan helmi -palstalla esitellään ihmisiä, jotka tekevät hevosten ja niiden parissa elävien ihmisten elämästä parempaa.

Edellinen haastateltava vinkkaa aina seuraavan perusteluiden kera. Ensimmäisenä palstalla esitellään Uudellamaalla ratsastustunteja pitävä Tiina Virtanen.

Virtasen Hevosalan helmeksi valitsi tämän artikkelin kirjoittaja perusteluinaan kokemukset hänen tunneiltaan: "Kantapäät alas! Hartiat taakse! Suhteeni ratsastukseen on sisältänyt itseni käskemistä ja loputtomalta tuntuvaa tyytymättömyyttä itseen ja hevoseen.

Tiinan kanssa olen hiljalleen oppinut havainnoimaan ratsastustani myötätuntoisemmin. On ollut helpompaa suunnata kehon liike jotakin mielikuvaa kohti, kuin yrittää pakottaa sitä.

Hänen opissaan ratsastaminen on parhaimmillaan sitä mitä sen kuuluisikin olla: inspiroivaa ja levotonta mieltä tyynnyttävää yhteistyötä upeiden eläinten kanssa."

1. Tiina, miten päädyit nykyiseen asemaasi hevosten parissa?

"Kaikki lähti HIHS:n (Helsinki International Horse Show) viinibaarista vuonna 1998. HIHS on ollut aina se paikka, missä tavataan hevosihmisiä ja vaihdetaan tauon jälkeen kuulumiset.

Tuolloin tapasin viinibaarissa Anu Iivanaisen, joka on Lahden suunnalla iso hevosalan vaikuttaja. Tutustuin Anuun nuorena ollessani Saksassa töissä hevoshommissa. Silloin olin vielä ajatellut, että minusta tulee hevosalan ammattilainen. Muut asiat tulivat ja se jäi.

Vaihtaessamme kuulumisia Anu tokaisi että "ai, susta tuli sitten vain harrastaja." Se ei ollut loukkaus, vaan hänen kommenttinsa. Kommentti jäi vaivaamaan – enhän mä sitä ollut halunnut. Samaisessa viinibaarissa sattui olemaan Lohjan seudulla vaikuttava Dominique Barthelaix. Hän kertoi perustaneensa tallin ja etsivänsä työntekijöitä, tiedätkö ketään? Sanoin, että voin kysellä.

Menin kotiin ja jäin miettimään päivän kohtaamisia. Seuraavana päivänä soitin Dominiquelle ja sanoin, että saatankin tietää erään kiinnostuneen.

Sanoin itseni irti taloushallinnon töistäni ja menin hänelle töihin.

Dominiquen töissä halusin ratsastaa ja hoitaa hevosia, en ajatellutkaan opettamista. Sen jälkeen päädyin tuolloin suomenhevosia kasvattaneelle Heidi Sindalle Urjalaan. Sinda ilmoitti, että työhöni kuuluu myös opetusta. Sanoin ensin, etten halua enkä osaa. Pidettyäni ensimmäisen tuntini huomasin, että tämähän on hauskaa – enkä ole tässä ollenkaan huono.

Kouluttauduin oppisopimuksella hevosenhoitajaksi ja innostuin opettamisesta toden teolla.

Opettaminen ratsastuskoulussa ei kuitenkaan ollut juttuni, joten opiskelin Centered Riding (CR) -ohjaajaksi. Minuun oli tehnyt vaikutuksen CR-ohjaaja Sari Pakula. Tuohon aikaan ilman varusteita ratsastaminen oli juttu ja treenasin kaulanarun kanssa. Etenkin siinä huomasin, että toiseen suuntaan hevoset allani kääntyvät ja toiseen eivät.

Muut opettajat olivat sitä mieltä että olen suora, mutta tiesin, ettei se pidä paikkansa. Sari näki ongelmani nopeasti ja halusin oppia samanlaiseksi.

Alkuun Centered Riding olikin arvostettua. Tänä päivänä siihen ei syystä tai toisesta suhtauduta samoin, enkä hirveästi mainosta itseäni CR-ohjaajana. Se on muutenkin vain yksi opetuksessa käyttämäni työkalu.

Suurin intohimoni on ratsastuksessa istunta ja halu tehdä hevosen liikkuminen mahdollisimman helpoksi. Mitä enemmän opin, sitä enemmän innostun aiheesta.

2. Mistä opista tai vinkistä sinulle on ollut hevosmaailmassa hyötyä?

Tämä oppi oli itse asiassa vähän nolo. Kävin Portugalissa Pedro Teixeira Farton opissa. Kun olimme tutustuneet vähän paremmin, hän sanoi jossakin vaiheessa minulle hyvin tylysti: You have to learn to control your feelings. Sinun on opittava hallitsemaan tunteitasi.

Se ei ollut asia, mitä kukaan haluaa kuulla. Mutta kun lakkasin mököttämästä enkä ollut enää loukkaantunut, siitä tuli minulle iso juttu.

Joka kerta kun jaksan pysyä tyynenä ja harkitsevana, ratsastukseni on parempaa. Joka kerta kun opetuksessa tulen kärsimättömämmäksi, se tarttuu välittömästi ratsastajaan ja hevoseen.

Yritykseni nimi on Equibalance, ja se tarkoittaa tasapainoa kaikin tavoin – myös mielen tasapainoa, sekä ihmisen että hevosen. Siihen olen pyrkinyt aina.

3. Millaisista hevosista sytyt?

Rodulla ei ole minulle merkitystä. Pidän rohkeista hevosista: hevosista, joilla on hyvä itsetunto. Pidän hevosista, jotka ovat energisiä. Opetuksessa pidän ennen kaikkea hevosista, jotka yrittävät ja joilla ei mene hermo siihen, että ne kokevat, etteivät ne itse osaa tai ettei ratsastaja osaa.

Vanhana esteratsastajana pidän myös hevosista, jotka tietävät, missä niiden jalat menevät. Tippa tulee silmään kun katselen, miten sellaiset hevoset asettelevat jalkansa puomeilla.

4. Mikä hevosten parissa työskentelyssä on haastavaa?

Mieleeni tulee kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, kun ratsastaja ja hevonen eivät sovi toisilleen. Se on aina haastavaa ja äärettömän surullista, koska maailma on täynnä kivoja hevosia ja ratsastajia.

On ratsastajia, joilla on aivan liikaa hevosta: hevonen ei ole huono tai tuhma, vaan esimerkiksi ratsastajalleen liian reaktiivinen. On makeeta katsoa kun hevonen ja ratsastaja viihtyvät yhdessä, mutta vääränlaisen hevosen kanssa on hirveän vaikea päästä eteenpäin.

Toinen haastava asia opettamisessa on aiemminkin mainittu tunteiden liiallinen likoon laittaminen. Me naiset otamme herkästi puolisomme tai hevostemme käyttäytymisen henkilökohtaisena loukkauksena.

Kun hevonen ei tee mitä halutaan, ratsastajaa rupeaa kiukuttamaan ja se on haastavaa.

Loogisuus on hevosille tärkeää. Hevoset arvostavat kun tietävät, mitä niiltä odotetaan ja mitä seuraa mistäkin.

5. Missä haluaisit kehittää itseäsi hevosten kanssa?

Haluaisin tulla paremmaksi kaikessa: paremmaksi ratsastajaksi, paremmaksi opettajaksi, paremmaksi hevosen ymmärtäjäksi. Vanhat idolit eivät enää opeta, mutta kouluratsastaja Carl Hesterin opit kolahtavat hirveän paljon. Myös Susanne von Dietze ja Andrew McLean innostavat.

6. Milloin viimeksi ajattelit, että tämä on sinun juttusi?

Ihan jokainen päivä. On makeeta, kun pystyn auttamaan ratsastajaa ymmärtämään paremmin hevostaan, kun saa ratsastajan iloiseksi tai hevosen iloiseksi. Kun sanoo, että tuossa on hyvä, ja samalla sekunnilla hevonen pärisee – ne ovat mun juttujani.

7. Kenelle haluat ojentaa kapulan seuraavaksi ja nimetä Hevosalan helmeksi?

Ursula ja Markku Turtiaisen. Aina puhutaan siitä mitä he tekevät, mutta ei siitä miten he sen tekevät.

Ursulalla ei ole varmaan yhtään ehjää paikkaa kehossaan. Siitä huolimatta hän ratsastaa ja opettelee jatkuvasti uutta. Voisin katsella ikuisesti, kun Ursula käsittelee varsoja – hän on niin käsittämättömän rauhallinen ja tyyni.

Maken (Markku Turtiainen), hänen miehensä, kohdalla on sama juttu. Ursula laittoi someen videon, jossa lonkkaleikkauksesta tullut Make kulkee kainalosauvojen kanssa ja taluttaa kahta hevosta.

Vaikka näkee, että hevosilla on vähän kiire, ne odottavat kun Make tyynesti kulkee omaa vauhtiaan. Kaikesta näkee molemminpuolisen kunnioituksen: kuinka mies kunnioittaa hevosia ja hevoset kunnioittavat häntä."

Lue lisää:

Onni suosii rohkean sijaan ahkeraa, uskoo kouluratsastaja-valmentaja Ville Vaurio - "Ihmiset auttavat ja tukevat mielellään, kunhan oma asenne on sata!"

Henri Ruoste on superhevosten ratsastaja ja metsästäjä: "Hyvällä kilpahevosella ei ole väriä, leimaa eikä sukua"

Kyra Kyrklund pitää vastaamista lisääntyneeseen keskusteluun eläimistä tärkeänä: "Hevosten hyvinvointi on nykyään paljon parempi kuin ennen"

Uskoisitko suomenhevoseksi? Virolahdella asuva ori yltää kouluratsastuksessa tasolle, jolla ei kilpaile sen rodussa kukaan muu – "Kiitän joka päivä, kun sillä ratsastan"

MT Hevoset
Lue lisää

Kyra Kyrklund pitää vastaamista lisääntyneeseen keskusteluun eläimistä tärkeänä: "Hevosten hyvinvointi on nykyään paljon parempi kuin ennen"

Ravit päästään aloittamaan jo toukokuussa hevosten hyvinvoinnilla perustellen – "näytön paikka raviurheilulle"

Ninna Leonoff hoitaa Beerbaumin huipputallin hevosia Saksassa – "Monesti vaistoan ongelmat jo ennen kuin ne näkyvät ulospäin"

Katja Ståhl muistelee blogissaan edesmennyttä ratsastaja Minna Kemppaista: "Hänen kanssaan ei tylsää päivää nähty"

MT Hevoset