Puheenaiheita Hevosmessuille: ”Haluatko todella kuvata tunnetilaasi v-alkuisella verbillä?”
Miia Lahtinen pohtii kolumissaan pilke silmäkulmassaan, voisiko hevosihminen löytää myös hyvät puolet omista ja yhteisistä ongelmista.
Miia Lahtinen pyrkii kolumnissaan löytämään iloa ja valoa hevosihmisten keskusteluihin. Kuva: Elina PaavolaViikonloppuna tavataan Tampereella Hevoset-messuilla. Monille hevosihmiselle kyseessä on vuoden ainoa ylisosiaalisen tilanne, jos he eivät käy Helsinki Horse Show’ssa, Kuninkuusraveissa eivätkä Suomenratsujen Kuninkaallisissa.
Jonkun tutkimuksen mukaan moni hevonen viihtyy parhaiten sellaisen ihmisen kanssa, joka pitää turpansa kiinni, niin kuin hevonen itsekin. Hevoset-messuilla ihmisten kesken tavataan kuitenkin vaihtaa pari sanaa. Tässä muutamia aiheita ja neuvoja keskusteluun.
Sää! Viikonloppuna sataa lunta, räntää, tuulee ja on kylmä. Kyllä, olisi helppoa harmitella, että piti ruuvata hokit takaisin, loimet kastuvat ja pikkuvarsa seisoo karsinassa. Tekee mieli sanoa, että olen jo kurkkua myöten täynnä talvea.
Mieti hetki! Haluatko todella kuvata tunnetilaasi v-alkuisella verbillä?
Sano mieluummin: Ihanaa, kun illat ovat niin valoisia!
Ratsastajainliitto! Toissa vuonna tehtiin ihan sumea tappio. Marraskuussa sanottiin, että nyt ei tehdä, 2023 me tehdään ihan pieni tappio. Mutta mitä vielä: kevätkokouksessa esillä on oikein mehevä turska, vaikka jo syksyllä pistettiin pikaratkaisuna maajoukkuevalmentajat pihalle sähköpostiviestillä. Jäsenmäärä on laskenut, mutta toimistoon on palkattu lisää väkeä.
Aiotko lähteä arvostelemaan, heitätkö sinä noin yhden noin 25 000:sta kivestä?
Sano mieluummin: En kysy, mitä liitto tekee minun puolestani, vaan mietin, mitä minä voin tehdä liiton puolesta.
Taloushuolet! Seisot siinä messukäytävällä melkein sadan euron turvepaalin vieressä, kädessäsi hevosenkengät, jotka ovat maksaneet kympin pari. Mies on lomautettu ja opiskeltavalta lapselta pienenee asumistuki. Liput messuille voitit arvonnasta, ja nyt mietit, olisiko varaa kahviin ja pullaan. Aiotko sanoa, että on vähän raskasta, aiotko valittaa?
Kokeilepa toista vaihtoehtoa. Keskity siihen hyvään, mitä sinulle on. Ehkä voitit kaviokoukun Kultajousen arvonnasta ja Marko Björs hymyili sinulle? Ehkä sinulla on tänään kauniit kiharat? Ehkä naapuri vaihtoi jo kesärenkaat ja sinä et?
Sano mieluummin: Kiva nähdä sinua täällä. Oletko huomannut, että tosi monilla ständeillä saa nykyään karamelleja ilmaiseksi?
Hevosen vaivat! Kun on lapsi, sitä opettelee kirjoista värejä ja hevosrotuja. Tuollainen on tinker, ja tuollaisen mustan morganinhevosen ostan sitten aikuisena. Nuorena opettelee ratsastuksen hienouksia: avotaivutuksen ja että laukka-askelen pituus on 3,5 metriä.
Koko aikuisuuden ajan sinut kuitenkin pakotetaan opiskelemaan interaktiivista tietoteosta ”Sairas hevonen, tosielämä-edition”, jossa opit kantapään kautta asioita kuten hiusmurtuma, niskajänteen vaurio, vähäoireinen kaviokuume, wobbler, cushing, EOTRH, IBD ja FUCK.
On ihmiskohtainen asia, onko hevosen sairaus tragedia vai kuin vaeltajan rinkka eli vähän painava asia, jonka kanssa on oppinut elämään.
Sama koskee kaikkia huolia. Siksi älä lainaa Claes Anderssonia ja sano: Ei ole helppoa elää sellaisen kanssa, joka valittaa koko ajan - varsinkin jos itse sattuu olemaan tuo henkilö. Lainaa mieluummin Aku Ankan puhuvaa koiraa ja sano: ”Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä” ja painota sanaa hyvä.
Hevosalan sosiaalinen lisenssi! Siitä puhuvat kaikki, ryhmissään ja kuplissaan. Ehkä sinäkin haluat kertoa, että tuolla junnujen esteluokissa oli taas sellaista ryntäilyä ja huonoa ratsastusta, että missä on hevosen hyvinvointiryhmä, punaiset kortit ja poliisi? Tai aiotko sanoa, että vaikka hevoskuiskaajan läski poni ei tarvitse gramaaneita, pelhameita ja tunnin yksittäistarhausta, niin minun hevoseni tarvitsee, ja mitään en muuta!
Sano mieluummin: meidän olisi nyt yhdessä kyettävä viemään lajia eteenpäin, että saamme kaikki harrastaa hevosilla jatkossakin. Sillä muuten kalliolainen vegaani päättää, että nyt kielletään muunlajisten kahlinta, ja ainoa eläinharrastus jatkossa on syödä ulkona samaa nurmikkoa kanadanhanhien kanssa.
Kirjoittaja on ratsastuskouluyrittäjä Kuhmoisista ja MT Hevosten avustaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








