Kantri

Näin vähennät levittämääsi valosaastetta – huolimattomasta valonkäytöstä kärsivät niin ihmiset kuin eläimetkin

Pimeässä Suomessa lisävalon käyttö on usein tarpeen. Sillä, miten valoja käyttää, on kuitenkin suuri merkitys koko ekosysteemille.
Tapio Vesterinen
Valosaaste loppuu, kun valon kytkee pois päältä. Esimerkiksi palamaan jätetyt pihavalot ovatkin otsalamppua ongelmallisempia. Kuvituskuva.

Valosaasteen vaikutuksia ja kasvua on viime vuosikymmeninä alettu tutkia niin kotimaassa kuin maailmallakin. Samalla sen haitat ovat tulleet paremmin tunnetuiksi.

”Viimeaikojen laajimmassa tutkimuksessa päädyttiin siihen, että valoisan alueen pinta-ala ja myös näiden alueiden kirkkaus kasvaa maailmassa kahden prosentin vuosivauhtia”, kertoo Syken johtava tutkija Jari Lyytimäki.

Ihmisille liika valo aiheuttaa haittaa lähinnä sekoittamalla vuorokausirytmiä. Unensaannin vaikeus ja unen laadun heikkeneminen on yhdistetty väsymyksen ja pääsäryn lisäksi muun muassa ylipainoon.

Yhteyksiä myös esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin ja syöpiin on tutkittu.

Valosaasteen aiheuttama nukahtamisen vaikeus johtuu siitä, että valon määrä ohjailee ihmisen käpyrauhasta, joka tuottaa nukahtamista helpottavaa melatoniinia. Liian valoisassa melatoniinia ei erity.

Käpyrauhasen työtä voi auttaa pimennysverhoilla ja haja-asutusalueilla sammuttamalla turhia pihavaloja.

Apua nukahtamiseen voi saada myös pillereinä myytävistä melatoniinivalmisteista. Monet muistavat varmasti vielä takavuosina myydyn yömaidon, jossa yöllä lypsettyjen lehmien maito sisälsi pieniä määriä melatoniinia.

Muulle elinympäristölle aiheutuvia haittoja on hankalampi korjata. Kirkkaiden katuvalojen on esimerkiksi havaittu laskevan hyönteisten määrää ympäröivillä alueilla, eikä syytä tähän täysin tiedetä.

Valosaaste vaikuttaa myös esimerkiksi kiiltomatojen populaatioon. Kiiltomatonaaraat houkuttelevat koiraita heikolla valolla, ja liian valoisan ympäristön epäillään haittaavaan niiden lisääntymistä.

Esimerkiksi pihavaloista voi syntyä valosaastetta paljon laajemmalle alueelle kuin ihmissilmä erottaa. Pimeässä metsästävillä pedoilla ja muilla yöeläimillä on paljon ihmistä tarkempi pimeänäkö, ja jo ihmiselle huomaamaton valo voi häiritä niitä.

”Myös valoisina keskikesän öinä ihmisen käyttämät valot voivat haitata eliöitä”, Lyytimäki kertoo.

Suomessa vuodenajat säätelevät valoisuuden vaihtelua niin, että valaistusta käytetään eniten talvisin. Tästä johtuen kaikki maailmalla havaitut valosaasteen vaikutukset eivät päde samalla tavalla meillä.

”Muuttolintujen on havaittu eksyvän reiteiltään liiallisen valon vuoksi. Suomestahan muuttavat linnut lähtevät jo ennen talvea, jolloin valonkäyttö on suurinta”, Lyytimäki selittää.

Valosaasteella tarkoitetaan tarpeetonta tai haitalliseksi koettua keinovaloa. Sen sijaan esimerkiksi Pohjolan kesän yöttömät yöt tai kirkkaat kuutamot eivät ole valosaastetta, vaikka voivat yöunia tai muuta ihmisen toimintaa haitatakin.

Ylimääräistä valoa tohottavat taivaalle niin katuvalot ja mainoskyltit, kuin yksittäiset ihmisetkin esimerkiksi pihavaloillaan. Erityisesti tehokkaiden ja vähän virtaa käyttävien ledivalojen kehitys näkyy valosaasteen kasvussa.

”Kolmasosa on aika hyvä arvaus katuvalojen osuudeksi kaikesta valosaasteesta. Tutkimuksissa kuitenkin näkyy, että yksityinen valonkäyttö on lisääntynyt aika merkittävästikin”, Lyytimäki arvioi.

Julkisen valaistuksen suunnittelijoiden tietotaso on myös kasvanut, jolloin uusia asennettavia valoja osataan mitoittaa ja suunnata aiempaa paremmin. Yksityisillä ihmisillä tällaista osaamista harvoin on.

”Esimerkiksi maaseutualueella, jossa muuta valaistusta ei ole, muuttaa yksittäinenkin lamppu maisemaa aika radikaalisti.”

Suomessa valoja käytetään muutenkin väkilukuun suhteutettuna melko runsaasti. Suomalainen käyttää keskimäärin enemmän valoa kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa asuvat, Lyytimäki kertoo.

”Osin se johtuu tietenkin siitä, että valoa tarvitaan enemmän. Suosittaisin toki silti aina välttämään valojen turhaa käyttöä.”

Lue myös:

Pimeys katoaa maailmasta pala kerrallaan – Kaavilainen Olli Reijonen päätti perustaa sille suojelualueen

Näin vähennät valosaastetta

  • Kotitalouksien osuus valosaasteen tuottajana on kasvussa erityisesti tehokkaiden ja energiapihien ledvalojen vuoksi.
  • Omaa valojalanjälkeään voi pienentää myös turvallisuudesta tai mukavuudesta tinkimättä.
  • Sammuta valot silloin, kun et tarvitse niitä.
  • Oikein suunnattu valo vähentää valon leviämistä: Valo kannattaa suunnata ylhäältä alaspäin, sillä valoa tarvitaan useimmiten maan pinnalla. Tarkasti suuntaamalla esimerkiksi rappuset voi valaista yhtä hyvin myös pienempitehoisella valolla.
  • Valon leviämistä voi rajata rakenteilla ja istutuksilla samoin kuin lehtipuut varjostavat auringolta kesäisin.
  • Vältä häikäisyä: Valaistavan kohteen pitää näkyä paremmin kuin valonlähteen.
  • Harkittu ja hillitty kokonaisuus on parempi kuin ylikirkkaiden valojen sekamelska.
Lue lisää

Maaseudulle tarvitaan toivoa tuovia tarinoita

Tämä varuste vakuuttaa henkesi talven hämärillä teillä – ”Ei se kauhean kalliiksi tule, vaikka ostaa koko perheelle. On ennen kaikkea välittämisen ele”, asiantuntija sanoo

Näy maantiellä

Sähkövalo sekoittaa hyönteisten elämää