Egyptin prinsessa ehti kokea Emäjoen kuohut ennen joen valjastamista

”Ani harva maa voi tarjota tällaista, jossa koskematon luonto, raju vauhti ja suoranainen jännitys ovat yhdessä muodostamassa unohtumatonta elämystä.”

Näin julistetaan Kainuun koskireiteistä kertovassa Ylen Elävän arkiston pätkässä vuodelta 1953.

Kainuun koskireitillä kuljetti matkailijoita Suomussalmen Emäjoella 1950-luvulla. Veneitä ohjasivat entiset tervaveneiden soutajat, joille joki oli jo ennestään tuttu.

”Kuohut täyttävät väylän, vauhti kiihtyy koko ajan, rannat vain kirmaavat ohi. Soutumiehillä on omat kovat tehtävänsä. He ovat kokeneita koskenlaskijoita ja eräät heistä on aikoinaan tehnyt tervanmyyntimatkoja Emäjoen ja Oulujoen kautta Ouluun. Mutta uusi aika on tullut tännekin. Tervan tilalla on nyt matkailijoita. Monet heistä kaukaa ulkomailta.”

Ylen Elävän arkiston pätkä Kainuun koskireiteistä tarjoaa modernissa maailmassa elävälle paljon ihmeteltävää.

Vitostie on muuttunut kapeasta hiekkatiestä päällystetyksi, paikoittain kolmikaistaiseksi valtatieksi. Linja-autot ovat tätä nykyä ainakin kaksi kertaa isompia kuin tuolloin, ja Emäjoki on rauhallisesti virtaava joki, jonka kosket ovat jääneet vain muistoksi.

Toisaalta jotkut asiat eivät ole muuttuneet. Niin kuin ohjelmassa todetaan, syvä rauha henkii Kainuun maisemista. Se on totta edelleen tänä päivänä.

Koskenlaskusta Suomussalmen Emäjoella mieleeni muistui, että Egyptin prinsessa on taannoin laskenut koskea. Hetken epäilyn ja muutaman googlauksen jälkeen totesin, että kyllä se näin on.

"Harvoin pienellä Kajaanillamme on syytä ylpeillä suurista vieraista, mutta tänään sillä on todellakin siihen aihetta. Kaupunkiimme saapuu Egyptin prinsessa Faika, kisojen kaunein vieras, matkallaan Suomussalmen koskenlaskureitille. Hänen seurueensa tulee asettumaan hotelli Maakuntaan."

Näin ilmoitti Kainuun Sanomat vuonna 1952 arvovaltaisten kuninkaallisten vierailusta Kainuussa. Prinsessa oli alun perin Helsingissä järjestettyjen olympialaisten vieras, mutta hänelle haluttiin näyttää myös Suomen maakuntia.

Kainuun Sanomat kertoi heinäkuussa 1952, että prinsessan koskiretkeä oli saapunut seuraamaan 200–250 henkeä. Prinsessa ja hänen seurueensa laskivat veneellä muutaman kilometrin matkan Kiantajärvestä Korpijoen suuhun.

Tässä kohtaa prinsessa Faika on laskenut koskea 74 vuotta sitten. Tänä päivänä rauhallisesti virtaava vesi nousee ja laskee voimalaitosten vedenjuoksutusten mukaisesti. Kuva: Aida Salminen

Nykyään tällainen koskenlasku ei enää Emäjoella ole mahdollista, koska Oulujoki Oy valjasti sen voimalaitoskäyttöön 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. Kymmenen luonnontilaista koskea hävisi kuin tuhka tuuleen.

Jokeen rakennettiin kolme vesivoimalaa: Ämmä, Aittokoski ja Seitenoikea. Nykyään voimalaitokset omistaa Fortum.

Voimalaitosten yhteyteen ei ole rakennettu kalaportaita. Hyrynsalmen puolella sijaitsevalle Seitenoikean voimalaitokselle on kuitenkin parhaillaan suunnitteilla taimenen ylösvaelluksen mahdollistava ohitusuoma. Sen rakentamista ei olla vielä aloitettu.

Emäjoki oli lisäksi aikoinaan Kainuun parhaita raakkujokia. Joesta pyydettiin raakkuja 1880-luvulta lähtien. Kalaportaat mahdollistaisivat myös raakkukannan elvyttämisen, sillä raakku elää nuoruusvaiheensa loisena kalojen kiduksissa. Jokihelmisimpukka lisääntyy siksi vain lohi- tai taimenpitoisissa joissa.

Vaikka enää ei ole koskia eikä raakkuja Emäjoessa tai prinsessoja Egyptissä, on Emäjoen vartta kulkiessa mielenkiintoista miettiä, miltä maisema on näyttänyt ennen kuin ihminen on laittanut näppinsä peliin.