Lihava syyssilakka maistuu Helsingin rouville, kirjoitti MT 90 vuotta sitten

Lihavaa syyssilakkaa.

Saaristolaisten alukset ovat taas valloittaneet Helsingin eteläsataman. Alukset ovat täynnä lihavaa syyssilakkaa, tuoretta ja maustettua. Helsingin rouvat kiertelevät venheitten ympärillä maistellen ja arvostellen.

Kalastajat ovat vuosi vuodelta kehittyneet yhä taitavammiksi kalan säilömisessä. Mutta täysin tasalaatuista ei tavara vielä ole. Ahvenanmaalainen maustesilakka on vähän toisenlaista kuin köökarilainen tai suursaarelainen. Kalan maustaminen ei olekaan aivan helppoa hommaa. Siihen tarvitaan monenlaisia aineksia.

Mutta kalastusyhdistykset tekevät parhaansa kalastajia opastaakseen. Jotkut kalastajat ovat pitäneet varmimpana lähettää markkinoille pelkkää suolakalaa.

Hyvin sekin kelpaa särpimeksi varsinkin tänä vuonna, jolloin sillin saalis oli niukka ja silli on senvuoksi kallista. [...]

Alkaapa tuorekin silakka ja muu merikala jo löytää tien sisämaahan. Rautateille puuhataan jäähdytettäviä kalankuljetusvaunuja, joilla merikalaa voidaan mukavasti viedä vaikka Kuopion taakse. Antaa tulla vain, kurihan vastalahjaksi toimitetaan, niinkuin suunnitelmiin kuuluu, sisävesien muikkuja ja muita kaloja isoisille pääkaupunkilaisille.

Pohjoismaiden Yhdyspankki mainosti Maaseudun Tulevaisuudessa lokakuussa 1936. Kuva: Kansallisarkisto

Amerikkalaisia tutustumassa Uudenmaan pientiloihin.

Amerikkalainen maatalousarkkitehti John Graham, jonka tehtävänä on tutustua maailman eri maiden pienmaatalouksien järjestelyyn, on oleskellut viikon verran näissä merkeissä myös meidän maassamme. Mukanaan on häntä seurannut rouvansa, joka erikoisesti tutustuu maataloudelliseen osuustoimintaan.

Kaikista saamistaan vaikutelmista on heidän tarkoituksensa julkaista tutkielma Amerikkaan palattuaan. Tarkoituksenamme on kertoa retkestä, jonka nämä kaukaiset vieraat tekivät läntiselle Uudellemaalle tutustuakseen pienviljelijäin elämään oikein paikan päällä. [...]

Kotimaisen suurimokauran käyttöprosentti vahvistettu toistaiseksi 85 prosentiksi.

Valtioneuvosto on päättänyt vahvistaa toistaiseksi kotimaisen suurimokauran käyttöprosentin 85 prosentiksi t. k:n 1 p:stä lukien. Tähän asti on mainittu prosenttimäärä ollut 10 %.

Saamiemme tietojen mukaan on kauran tarjonta ollut viime aikoina niukanlaista. Osaltaan johtunee se siitä, että maanviljelijät ovat olleet pidättyväisiä myynneissään, mutta myös osaksi siitä, ettei vielä ole ennätetty puida kaikkia kauroja.

Ulkolaisilla viljamarkkinoilla on havaittavissa heikentymistä. Missä määrin tämä on pysyvämpää laadultaan, siitä ei voida sanoa mitään.