Kotimaa

"THL on johtamassa hallitusta hirvittävän pahasti harhaan, jos WHO:n arviot ovat oikeita" – emeritusprofessorin mukaan Suomen koronan riskinarvio on rajusti alakantissa

Suomen pitäisi välittömästi kiristää taudin leviämisen ehkäisytoimia, sanoo professori Matti Jantunen.
Kuvat: Pirjo Jantunen, Kimmo Haimi / Kuvitus: Juho Leskinen
Emeritusprofessori Matti Jantunen ihmettelee THL:n alhaisia riskinarvioita koronaepidemiaa koskevissa ennusteissa.

Suomen toimet ovat edelleen aivan riittämättömiä koronaviruksen leviämisen ehkäisyssä, sanoo Kansanterveyslaitoksella (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) pitkän uran tehnyt ja riskinarviointiin erikoistunut professori Matti Jantunen.

Hänen mielestään Suomen pitäisi kaikin keinoin pyrkiä pysäyttämään koronaepidemia – ei vain hidastaa sen leviämistä kuten toistaiseksi on tehty.

"Jos WHO (YK:n terveysjärjestö) on arvioinut riskit oikein, hidastettunakin leviävä koronaepidemia luhistaa Suomen sairaanhoitojärjestelmän", hän sanoo.

"Siinä tapauksessa THL on johtamassa hallitusta hirvittävän pahasti harhaan."

WHO on koonnut koronasairaus- ja kuolleisuustiedot koko maailmasta ja toiminut muun muassa Kiinan Wuhanissa paikalla läpi epidemian.

Jantusen mukaan tehohoitokapasiteetti, Suomessa yhteensä 400 paikkaa, ei riitä hoitamaan kuin muutamaa prosenttia odotettavissa olevista korona-keuhkokuumetapauksista.

"Sen kasvattaminen nyt kaavailtuun 1 000 paikkaan ei muuta tilannetta olennaisesti."

Kun keuhkokuumepotilaille ei riitä tehohoitopaikkoja, kuolleisuus nousee rajusti. Näin on jo tapahtunut Italiassa ja Espanjassa. Osassa Ranskaa pelätään samaa kehitystä.

Jantunen ihmettelee THL:n alhaisia riskinarvioita verrattuina esimerkiksi WHO:n tai Lontoon Imperial Collegen arvioihin. Hän ottaa esimerkiksi tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määrän.

Pahimpina päivinä THL:n alhaisimmassa arviossa Suomessa tarvittaisiin noin 1 100 tehohoitopaikkaa. Imperial Collegen laskelman mukaan paikkoja tarvittaisiin 19 000 ja WHO:n mukaan yli 50 000 paikkaa. Joka tapauksessa Suomen 400 tehohoitopaikkaa eivät mitenkään riitä.

Pahimpien sairastamispäivien THL arvioi osuvan epidemian viidennelle ja kuudennelle kuukaudelle.

Kaakkois-Aasian maissa koronatilanne on saatu hallintaan, koska ne ovat hyödyntäneet tehokkaasti kokemuksiaan 2000-luvun SARS- ja MERS -epidemioista, Jantunen sanoo.

"Esimerkiksi Singaporessa SARS:iin sairastuneiden kuolleisuus oli niin korkea, että siellä tajuttiin, että epidemia on katkaistava keinolla millä hyvänsä."

Näin on nyt tehty Singaporen lisäksi muun muassa Kiinassa ja Etelä-Koreassa.

"Epidemia ei suinkaan mennyt Kiinassa itsestään ohi. Siihen satsattiin ihan valtavasti. Sairaanhoitojärjestelmä Wuhanissa luhistui ja sinne tuotiin muualta Kiinasta massiivinen määrä apua."

Jantusen mukaan Euroopassa pitää ryhtyä samanlaisiin toimiin kuin Kaakkois-Aasiassa, ja jokainen viivytelty päivä on kohtalokas.

"Nyt saksalaiset ilmeisesti ovat tajuamassa, että kaikki hengityselinoireita potevat ja kuumeiset on eristettävä muista potilaista omiin, pääasiassa väliaikaisiin epidemiasairaaloihin. Meillä Suomessa ollaan aika kaukana tästä."

Intensiivisellä koronatestauksella ja älykännyköillä valvotulla kotikaranteenilla epidemian kasvu on onnistuttu tyrehdyttämään Etelä-Koreassa.

"Kiinassa vasta kaikkien oireilevien ja altistuneiden siirtämisellä kotikaranteenista epidemiasairaaloihin onnistuttiin epidemia pysäyttämään ja sammuttamaan."

Jantunen uskoo, että epidemia on Suomessa pysäytettävissä, kunhan toimia kiristetään pikaisesti.

Kiina näyttää selviytyneen epidemiasta sadallatuhannella sairastumisella ja muutamalla tuhannella vainajalla.

"Miksi meidän pitäisi hyväksyä väistämättömänä tosiasiana että tautiin sairastuu Suomessa yli 2 miljoonaa ja kuolee kymmeniätuhansia?"

Hän laittaisi välittömästi päiväkodit kiinni.

"Ne ovat epidemian leviämisen tehokkain väylä."

Koronatestauksia tulisi lisätä rajusti ja eristää sairastuneet ja heidän kanssaan kontaktissa olleet erillisiin sairaalayksiköihin.

"Ulkonaliikkumisoikeus on rajoitettava käyntiin apteekissa ja lähimmässä ruokakaupassa 1–2 kertaa viikossa sekä ulkoiluun kerran päivässä kilometrin säteellä kotoa", hän suosittelee. Näihin toimiin on jo pakon edessä jouduttu Etelä-Euroopassa.

Jantunen on ollut kehittämässä ympäristön terveysriskien hallintaa Suomessa, EU:ssa ja WHO:ssa vuosikymmeniä. Hänen erikoisalaansa ovat sisä- ja ulkoilman saasteet.

Hän oli laatimassa riskinarvioita muun muassa Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Ydinonnettomuuksia on tuon tapauksen jälkeen pidetty erittäin vakavina terveysriskeinä. Koronassa on kyse valtavan paljon suuremmasta vaarasta, Jantunen sanoo.

"Kansanterveysongelmana Tshernobyl ei ollut edes tuhannesosa siitä, mitä koronaepidemia on."

MT ei tavoittanut THL:n edustajaa perjantaina kommentoimaan, miksi sen riskinarvio on mittavasti pienempi kuin esimerkiksi WHO:n.

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen perusteli linjaa torstaina 19.3. pidetyssä hallituksen tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa esimerkiksi laajamittainen testaus auttaisi tilanteessa, jossa on vielä toivoa tautiketjujen rajaamisesta.

”Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta testaamisessa. Emme saa sitä tautia enää kokonaan maailmasta pois. Jos joku näin väittää, ei ymmärrä pandemioita”, Salminen sanoi Helsingin Sanomien mukaan.

Hän perusteli Suomen strategiaa epidemian pelkästä hidastamisesta näin: ”Se on paljon parempi vaihtoehto kuin se, että laitetaan nyt yhteiskunta totaaliseen stoppiin, koska silloin epidemia tulee uudestaan.”

Lue myös:

THL kiistää epäilyt vääristä riskinarvioista: Suomessa ryhdyttiin rajoitustoimiin ajoissa

Helsingin Sanomat: Suomi lisää koronaviruksen testauskapasiteettia, mutta ei ota testeihin lieväoireisia: ”Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta”, sanoo THL:n Mika Salminen

Lue lisää

Valmet aloittaa yt-neuvottelut määräaikaisista lomautuksista

THL: Suomessa 297 uutta koronavirustartuntaa – savolaisessa pikkukunnassa jo 25 koronatartuntaa muutamassa päivässä

AstraZenecan koronarokotteen teho jäi 70 prosenttiin

Financial Times: Koronapandemia uhkaa lisätä sukupuolten välistä epätasa-arvoa työmarkkinoilla