Kotimaa

OP:n pääjohtaja alentaisi veroja ja tehostaisi julkista sektoria – "Julkisista organisaatioista eläköityy isoja ikäluokkia, heitä ei vain korvattaisi uusilla työntekijöillä"

Timo Ritakallio kannattaa laajamittaista työperäistä maahanmuuttoa. Hänen mukaansa taloudessa ei ole tulevalla vaalikaudella jakovaraa menolisäyksiin
Vesa Laitinen
Timo Ritakallion mukaan työperäisestä maahanmuutosta puhuttaessa ihmiset ajattelevat liian usein turvapaikanhakijoita, jotka otetaan Suomeen ensisijaisesti humanitaarisista syistä.

Timo Ritakallio toivoo kaikkiin tuloryhmiin suunnattavia veronkevennyksiä ensi vaalikaudella. Hänen mallissaan ne rahoitettaisiin karsimalla julkisen sektorin työpaikkoja.

OP Ryhmän pääjohtaja jatkaisi Juha Sipilän hallituksen veronalennuslinjaa sillä ehdolla, jos ne pystytään rahoittamaan julkisen sektorin paremmalla tuottavuudella.

"Me olemme vieneet verotuksen äärimmilleen. Tarvitsemme veronalennuksia, koska ihmiset on saatava vielä laajemmin motivoitua tekemään töitä. Veronalennuksia ei kannata suunnata vain pieni- ja keskituloisille, koska ongelmia on kaikilla tasoilla", Timo Ritakallio sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle.

Ritakallion mukaan julkinen sektori on paisunut huomattavasti parin viime vuosikymmenen aikana. Hän kaipaa valtionhallintoon samanlaista rakenteiden tehostamista, mitä on tehty pakon edessä yksityisissä yrityksissä.

"Julkiselle puolelle on pesiytynyt väliportaita, jotka aiheuttavat jäykkyyttä ja byrokratiaa. Aiheuttaako tehostaminen työttömyyttä? Ei välttämättä, koska julkisista organisaatioista eläköityy samaan aikaan isoja ikäluokkia, heitä ei vain korvattaisi uusilla työntekijöillä", OP:n pääjohtaja täsmentää.

Ritakallio on seurannut huolissaan puolueiden miljardiluokan vaalilupauksia. Hänen mukaansa taloudessa ei ole tulevalla vaalikaudella jakovaraa menolisäyksiin.

"Jos olisin poliittinen päättäjä, kuuntelisin tarkkaan valtiovarainministeriön kannanottoja. Suomi ei voi ottaa lisävelkaa, koska meillä on näkymä erittäin hitaasta talouskasvusta. Tilanne on hankala, kun Euroopan talouden veturina 10 vuotta ollut Saksa yskii ja EKP ei ole ehtinyt nostaa edes korkoja", Ritakallio sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle.

Hän muistuttaa, että Suomessa on lisäksi Euroopan nopeimmin vanheneva väestö ja syntyvyys on laskenut alle EU:n keskitason. OP:n pääjohtaja toivoo seuraavalta hallitukselta pitkäjänteistä talouspolitiikkaa, jossa turvataan hyvinvoinnin edellytykset myös nuorille ikäluokille.

Puolueista esimerkiksi Sdp ja vasemmistoliitto rahoittaisivat vaaliohjelmansa menolisäykset veronkiristyksillä. Ritakallion mielestä lääke on täysin väärä tilanteessa, jossa työllisyysaste täytyy nostaa 75 prosenttiin.

Ritakallio kannattaa laajamittaista työperäistä maahanmuuttoa. Ulkomaalaista työvoimaa tarvitaan niin suorittavan tason hoivatyöhön kuin korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin.

"Meidän on houkuteltava ihmisiä tänne töihin ja työvoiman saatavuusharkinta ei ole omiaan ruokkimaan sitä. Jos ihminen tulee Suomeen aidosti tekemään työtä, hänelle pitäisi lähettää mieluummin tervetulolahja kuin vaikeuttaa prosessia."

Ritakallio ihmettelee, miksi Suomi antaa ulkomaalaisille opiskelijoille ensiksi hyvin edullisen koulutuksen, mutta päästää heidät lähtemään, koska työluvan saaminen on niin monimutkaista.

"Työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen ei ole pois suomalaiselta työttömältä. Liikun paljon maan sisällä ja esimerkiksi Pohjanmaalla konepajayrittäjät tulevat kertomaan, että he eivät saa työntekijöitä."

Ritakallion mukaan työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden takaisi noin 12 000–15 000 suuruinen työperäinen maahanmuutto nettona vuodessa.

"Määrä voisi olla paljon isompikin, koska se helpottaisi yritysten työvoiman saantia, kansantaloutta ja eläkejärjestelmän kestävyyttä. En allekirjoita väitettä matalapalkkatyön lisääntymisestä, sillä tunnen suomalaisten työnantajien ajattelun."

OP:n pääjohtajan mielestä Suomessa on paljon etuja, joilla työntekijöitä voisi houkutella ulkomailta. Hän ottaa esiin korkeatasoisen koulutusjärjestelmän, loistoluokkaa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon ja turvallisuuden. Lisäksi Suomessa pärjää mainiosti englannin kielellä.

"Ystävystyminen ja tutustuminen suomalaisiin sen sijaan ei ole helppoa. Siinä tarvittaisiin asennemuutosta koko kansakunnalta."

Syntyneiden lasten lukumäärä laski vuonna 2017 alimmalle tasolle sitten vuoden 1868, jolloin Suomessa kärsittiin suuresta nälänhädästä. Valtion perhepoliittisten toimien lisäksi Ritakallio perää myös yrityksillä toimenpiteitä, joilla helpotetaan nuorten perheiden arkea.

OP Ryhmässä on käytössä laajasti etätyöpäivät ja voimakkaat työajan joustot aamusta ja iltapäivästä. Ritakallio on myös pohtinut, voitaisiinko OP:n tiloissa järjestää työntekijöiden lasten kerhotoimintaa kesällä, kun päiväkodit menevät kiinni.

"Urheiluseurat tai musiikkileikkikoulut voisivat pyörittää tätä lapsiparkkia. Haastan siihen, että kaikilla työpaikoilla mietittäisiin vaihtoehtoja työn ja perheen yhteensovittamiseen."

Juttua oikaistu 10.4.2019. Sana syntyvyys on korjattu syntyneiden lukumäärällä vuodessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Osuuspankki kartoittaa uuden pääkonttorinsa myyntiä

Timo Ritakallion mukaan pieni Suomi on yhä yllättävän kova urheilumaa: "Emme ole kaukana parhaan Pohjoismaan tittelistä"

Timo Ritakallio vastaa huoleen pankkikonttorien katoamisesta: "Olemme OP Ryhmässä kansalaisvelvollisuutemme hoitaneet"