Nuoret haluavat nyt omakotitaloon enemmän kuin muut – "Korona-aikana tapahtui muutos: Urbaanin keskusta-asumisen suosio on laskenut"

65 prosenttia 18–24-vuotiaista haluaisi asua mieluiten omakotitalossa. Kuva: Kari Salonen

Nuoret aikuiset haluavat nyt asua omakotitalossa ja moni vielä oman vapaa-ajan asunnonkin.

Kun Säästöpankin Säästämisbarometri 2021 -tutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista haluaisi asua omakotitalossa, 18–24-vuotiaista omakotitaloa pitää mieluisimpana asumismuotona vieläkin useampi: 65 prosenttia.

Melkein joka toinen nuori haaveilee myös omasta vapaa-ajan asunnosta.

"Nuorten aikuisten asumisen preferensseissä on tapahtunut muutos koronapandemian myötä. Urbaanin keskusta-asumisen suosio on laskenut, ja toive omakotitalossa asumisesta noussut selvästi", Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen sanoo.

Sama ilmiö on tullut esiin Asumisen ihanteet -tutkimuksessa jo useampana vuonna.

Rantanen huomauttaa, että toiveista huolimatta omakotitalo on kuitenkin harvan nuoren ensiasunto.

"Suomalaisten asumisen elinkaari on siinä mielessä hassu, että me muutamme omakotitaloon yleensä siinä vaiheessa, kun lapset alkavat lentää pesästä."

Omakotiunelma on tullut Rantasen mukaan kuitenkin lähemmäksi, sillä hinnat ovat eriytyneet eri asuntotyyppien välillä ja monilla paikkakunnilla nuorilla on mahdollisuus ostaa oma talo.

"Kaupungistumisen seurauksena esimerkiksi Helsingin kantakaupungin kerrostalokaksion hinnalla saa nyt omakotitalon pääkaupunkiseudulta."

Hintojen odotetaan nousevan nyt kaikkialla Suomessa, myös pienillä paikkakunnilla.

"Viime syksynä Säästämisbarometriimme vastanneista 48 prosenttia arvioi asuntojen hintojen nousevan omalla alueellaan seuraavien 2–3 vuoden aikana, nyt hintojen nousuun uskoo 63 prosenttia suomalaisista", kertoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.

Kun hinnat nousivat ennen koronaa vain pääkaupunkiseudulla ja muutamissa kasvukeskuksissa, ja polkivat muualla paikallaan tai laskivat, nyt hinnat ovat nousseet kaikkialla ja monissa pienemmissä kaupungeissa jopa nopeammin ja enemmän kuin pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa, Rantanen kertoo.

Asuntokauppa on myös vilkastunut pienemmillä paikkakunnilla. Rantanen muistuttaa, että sijainti vaikuttaa asuntokaupan määrään ja hintoihin eniten.

"Jämsä on hyvä esimerkki asuntomarkkinoiden kehityksestä. Kaipolan paperitehtaan sulkeminen ei aiheuttanut notkahdusta alueen asuntokaupassa. Jämsän liikenteellisesti erinomainen sijainti isojen kaupunkien välissä, asuntojen halvat hinnat sekä etätyön yleistyminen ovat houkutelleet perheitä muuttamaan Jämsään pääkaupunkiseudulta asti."

Korkojen nousua odottaa 62 prosenttia suomalaisista, mutta nuorista vain 47 prosenttia. Kuitenkin nuorista 68 prosenttia eli useampi kuin muista uskoo asuntojen hintojen nousevan lähivuosina.

Selityksenä on lyhyt historia eli nuorilla ei ole vielä kokemusta korkojen noususta tai edes positiivisesta korkotasosta. Mikkosen mielestä nuoret olisikin tärkeää saada ymmärtämään, että korkojen nousuun on hyvä varautua.

Puolet nuorista aikoo hankkia myös oman vapaa-ajan asunnon. Rantasen mukaan mökkeilyinto näkyy nuorten tekemien mökkikauppojen kasvuna.

Kiinteistövälittäjä muistuttaa nuoria, että asuinhuoneiston, omakotitalon tai mökin ostamisessa on syytä olla tarkkana, eikä antaa ensivaikutelman tai tunteiden sokaista.

"Kohteen todellinen kunto ja mahdolliset korjaustarpeet kustannuksineen kannattaa selvittää huolella ennen ostopäätöstä, eikä itseään kannata laittaa taloudellisesti liian tiukille."

Lue myös:

Yhä useampi nuori haaveilee omakotitalosta – "Kaupunkiluonto ei enää riitä alle 25-vuotiaille"