Paras istutusaika on pian käsillä ‒ nyt on oikea hetki suunnitella puutarhaa

Eri vuodenaikoihin saadaan erilainen tunnelma valitsemalla kasvien joukkoon muutamia hyvin näyttäviä lajeja. Koristeomenapuun kukinta toukokuussa on henkeäsalpaavan kaunis. Kuva: Säde Aarlahti

Oman pihan suunnitteluun on helppo ryhtyä keväällä, kun maa on paljastunut lumen alta, mutta kesän vehreys ja kiireet odottavat vielä vuoroaan. Ennen lehtien puhkeamista pihan piirteet myös erottuvat kaikkein selkeimmin.

Jos pihaan kaivataan lisää viihtyisyyttä ja puutarhamaista tunnelmaa, onnistuu se oikein valituilla ja istutetuilla kasveilla. Suomalaisilla pihoilla suurimpana maisemallisena pulmana on usein kasvien hajanainen sijoittelu. Niinpä näkyviä muutoksia saadaan aikaan jo kasviryhmiä yhdistelemällä ja ketjuttamalla.

Suuret istutusryhmät helpottavat pihan hoitoa ja jäsentävät sen tilajakoa. Reilun kokoisissa istutusalueissa kasvit viihtyvät myös entistä paremmin. Uutta pensasta tai yksittäistä perennaa ei koskaan kannattaisikaan istuttaa erilleen keskelle nurmikkoa, vaan perustaa kerralla isompi, uusi istutusalue tai yhdistää uudet hankinnat jatkumoksi pihalla jo kasvavien kasvien joukkoon.

Vihreiden kerrosten laskeminen auttaa hahmottamaan, mitä elementtejä pihalla jo on, ja mitä ehkä kaivataan lisää. Kuva: Säde Aarlahti

Mielessä kannattaa pitää myös, että kasveja tarvitaan kaikista kasviryhmistä, niin matalista, keskikorkeista kuin korkeistakin. Juuri kerrostamisella on suurin vaikutus, jos halutaan parantaa puutarhan tunnelmallisuutta.

Suuret puut tuovat pihalle ryhtiä ja muodostavat ympärilleen suojaisan pienilmaston. Matalammat, 3–5-metriset pikkupuut puolestaan toimivat katseenvangitsijoina ja antavat kaunista kontrastia kasviryhmien ylle.

Kasviryhmien keskikerroksen muodostavat 1–2 metriä korkeat pensaat, joiden avulla maisemaan tulee runsaudentuntua. Monet pensaista myös kukkivat kauniisti.

Köynnökset luovat pihaan vihreitä seinämiä ja ­huonemaisia tiloja. Monet niistä kestävät hyvin pohjoisessakin. Pienikukalliset kärhöt (Clematis) ja kilpikierrot (Menispermum) menestyvät vyöhykkeillä I–V. Kuva: Säde Aarlahti

Keveyttä kasviryhmien keskelle antavat erilaiset köynnökset, jotka Suomessa liian usein sijoitetaan yksinomaan seinustoille. Köynnöksen voi yhtä hyvin sitoa obeliskiin tai johdattaa kasvamaan puun rungolle.

Matalimmista kasvikerroksista löytyvät erikorkuiset perennat ja maanpeitekasvit, joiden avulla näkymiin tuodaan väriä ja eloa. Ruohovartiset ja matalat kasvit menestyvät usein sellaisissakin paikoissa, joissa muuta kasvillisuutta on vaikea saada viihtymään.

Angervolajikkeiden joukosta löytyy monen kokoisia pensaita. Niitä kaikkia yhdistää helppohoitoisuus. Kuvassa kuninkaanangervo (Spiraea x watsoniana). Kuva: Säde Aarlahti

Pihan alimpana vihreänä kerroksena hehkuu useimmiten nurmikko, joka on meille suomalaisille erityisen rakas. Tuoksuva, vihreä matto tuo pihaan seesteisyyttä ja avaruudentuntua. Pihan istutuksia mietittäessä kannattaa kuitenkin miettiä, saisiko nurmikkoa muokattua entistä yhtenäisemmäksi. Siinä missä istutusten yhdistäminen parantaa kasvien viihtyisyyttä, helpottaa yksittäisten kasvien poistuminen nurmikon leikkuuta.

Kauniin pihan muotoutuminen edellyttää aina aikaa ja kärsivällisyyttä. Kasvien valinnassa ja pihan suunnittelussa kannattaa myös panostaa ennemmin varmoihin ja kestäviin lajeihin kuin harvinaisuuksiin.

Rehevä kasvu tuo mukanaan kauneuden ja peruslajien helppohoitoisuus takaa sen, että puutarhan hoitajalla on aikaa myös ihastella maisemia.

Pisteenä iin päälle voi puutarhaan toki sijoittaa muutaman erikoisuuden. Yksittäiset erikoiskasvit ilahduttavat mieltä ja lisäävät puutarhan vetovoimaa.

Lopputulos on helppo­hoitoinen, kun lajit valitaan kasvupaikan mukaisesti. Kivikkorinteessä kasvaa kuivuutta kestäviä perennoja. Havupensaat on sijoitettu runsasmultaisempiin poteroihin. Kuva: Säde Aarlahti

Jos kasvit eivät tahdo menestyä pihalla, löytyy syy tähän usein maan pinnan alta. Juurien hyvinvointi on kaiken kasvun perusta. Yleisimpiä syitä huonoon kasvuun ovatkin kasvualustan heikko kunto sekä multakerroksen vähyys. Puutarhaneuvojat kartoittavat usein pulmien syitä muutamilla vakiokysymyksillä, jotka on helppo käydä läpi kotonakin.

Onko maata lannoitettu ja kalkittu riittävästi? Onko kasvualusta salaojitettu? Kasvaako lähellä varjostavia ja paljon vettä kuluttavia puita? Onko maata parannettu, kun kasveja on istutettu? Jos on, niin kuinka syvältä?

Keväällä tehty maanparannus auttaa moniin kasvualustan pulmiin. Jos maata ei jostain syystä pystytä parantamaan, voidaan kasvien kasvua silti auttaa erilaisilla ratkaisuilla, kuten rakentamalla kohopenkki tai istutusallas. Kaikkein hankalimmissakin paikoissa kasveista voidaan nauttia istuttamalla ne ruukkuihin.