Maatilan pihasuunnitelma yhdistää muistot ja työn vaatimukset
Leinin tilan pihapiirissä uusi ja vanha kukoistavat rinta rinnan. Isäntäpari Leena ja Jari Veikkola hoitavat pihaa silloin, kun maatilan töiltä jää aikaa. Hoitotöiden helpottamiseksi piha on jaettu selkeisiin kokonaisuuksiin. Marita Waenerberg Kuva: Viestilehtien arkistoEi tuotanto-
rakennuksia
kuitenkaan pidä täysin peittää. Ne kuuluvat maalaismaisemaan.«
HÄMEENLINNA (MT)
Maatilan pihapiiri muotoutuu vuosien saatossa. Polut levenevät teiksi työkoneiden kasvaessa. Vanhojen rakennusta rinnalle nousee kiiltävä kuivuri.
Sekavaksi äityneen pihaan saa selkeyttä pihasuunnitelmalla.
Lopputulos riippuu rakennusten tyylistä, pihamaan kasvupaikkaominaisuuksista ja sinne soveltuvista kasveista sekä omistajan toiveista ja pihasuunnittelijan neuvoista.
Suunnitelman voi hyvin tehdä itse, mutta ammattilaisen silmä näkee enemmän.
”Ulkopuolinen voi ravistella vanhoja tapoja ja tuoda uutta näkökulmaa”, sanoo pihasuunnittelija Leena Veikkola Hämeenlinnan Lammilta.
Maatilojen pihapiirit ovat yleensä laajoja. Se ei kuitenkaan lisää suunnittelijan työmäärää.
”Yleensä se on niin, että mitä pienempi piha sitä enemmän tarvitaan suunnittelua.”
Veikkolan mukaan maatiloille tilataan pihasuunnitelmia, jotka asiakas toteuttaa ainakin osittain itse.
”Maatilalla tekeminen on luontaista, eikä siellä pelätä tarttua uusiin tehtäviin. Maata on totuttu käsittelemään ja koneistusta on omasta takaa. Pihaa tehdään sitä mukaan, kun löytyy aikaa.”
Nykyään maatiloille halutaan helppohoitoisia pihoja. Sellainen saadaan, kun alueita erotetaan kokonaisuuksiksi, Veikkola kertoo.
Usein toiveena on, että tuotanto ja vapaa-ajan alueet ovat erillään, koska maatilalla työ on aina läsnä.
Veikkolan mukaan asiakkaat varaavat budjetissa jonkin verran rahaa esimerkiksi kuivurien ja tuotantorakennusten maisemointiin.
Rakennuksia voi sopeuttaa osaksi maisemaa istuttamalla niiden lähelle puita ja korkeita pensaita.
”Ei tuotantorakennuksia kuitenkaan pidä täysin peittää. Ne kuuluvat maalaismaisemaan.”
Monesti pihoihin liittyy suuria muistoja. Varsinkaan vanhoja puita ei haluta kaataa, koska ne muistuttavat lapsuudesta tai edesmenneistä sukulaisista.
Liian tiheässä kasvavat tai liian suuret puut varjostavat muuta kasvustoa ja voivat olla pihassa kulkijoille jopa vaarallisia, Veikkola muistuttaa.
Maatiloilla tarvitaan myös pöly- ja meluesteitä.
Kunnollinen valaistus taas on tärkeä elementti jo turvallisuudenkin kannalta.
Pihasuunnittelussa pitää ottaa huomioon myös perheen eri-ikäiset jäsenet. Lasten leikkipaikan on oltava turvallinen ja kaukana koneiden kulkuväylistä.
Pihaan kannattaa valita eri kausina kukkivia puita, pensaita ja perennoja. Näin taataan väriloisto keväästä syksyn ruskaan saakka.
Havut puolestaan antavat väriä talvikaudelle. Ne ovat myös erinomaisia näkösuojia ympäri vuoden.
Maatiloilla kannatta suosia isoja perennakasveja, kuten ukonhattuja, pioneita, päivänliljoja.
”Isot rakennukset kaipaavat seurakseen isoja kasveja”, Veikkola toteaa. Mitään tiettyjä lajikkeita hän ei suosittele. Käyttötarkoituksen mukaan perinteisestäkin saa modernin.
Hän neuvoo valitsemaan kotimaisia taimia istutuksiin. Ne kestävät Suomen oloja, eikä niistä leviä tauteja ja tuholaisia.
Vanhojen maatilojen pihoissa on kauniita istutuksia, mutta niiden hoito on usein hankalaa.
”Kannattaa ryhmittää istutusalueet ja nurmikkoalueet yhtenäisiksi. Tämä helpottaa nurmikonleikkuuta huomattavasti.”
Hyötytarhoihin Veikkola neuvoo istuttamaan kasveja, joita kotikeittiössä osataan käyttää.
Maatiloille ei suunnitella ainoastaan kukkaistutuksia ja hyötytarhoja vaan teitä ja pihoja perustetaan myös alusta asti uudestaan.
”Ennen koneet, tiet ja käytävät pihoilla olivat pienempiä ja tiet muodostuivat itsestään. Nykyään koneet ovat isompia ja tarvitsevat leveämpiä ja kantavampia teitä sekä isompia kääntösäteitä.”
Hyvä käytävien ja teiden pinnoitemateriaali ei pölyä ja on helppohoitoinen.
Kaltevaksi kerrostuneet tiet aiheuttavat pihasuunnittelijalle töitä.
”Vuosien saatossa pihateitä on hiekoitettu ja ohikulkeva tie on korkeammalla kuin rakennus, jolloin pintavedet valuvat kivijalkaan.”
ELINA HELMANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
