Liian vähän vai liian paljon liikuntaa? – Mitä enemmän liikettä arjessa, sen parempi, sanovat viralliset suositukset

Terveyssuositusten mukaan kaikki pienikin liikunta on hyvästä. Sosiaalisen median paineet ja varusteisiin keskittyminen kannustavat toisia liikkumaan. Osaa ne voivat vieraannuttaa entisestään. Kuva: Jukka Pasonen

Sisäisen liikuttajan löytyminen on varma keino kohentaa elämänlaatua. Liikkumisen lisääminen ulkoisista syistä tepsii harvoin.

"Vaikka ihminen olisi kokenut sydäninfarktin ja lääkäri kehottaisi liikkumaan, aika harva pystyy silti muuttamaan arkeaan", toteaa liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi Paavo Nurmi -keskuksesta Turusta.

Hän tekee töitä huippu-urheilijoiden kanssa ja on tutkinut myös liikkumattomuuden vaikutusta terveyteen.

Sisäisen liikuttajan löytyminen on tärkeää. "Jotta sinänsä mielenkiintoinen asia muuttuisi tottumukseksi, sydän pitää olla mukana", Helajärvi sanoo.

"Jos esimerkiksi ei enää jaksa peuhata lastenlasten kanssa niin kuin haluaisi tai ei tule lähdettyä harrastukseen, kun ylipainoa on kertynyt, on hyvä miettiä tilannettaan. Olisiko jokin itselle tärkeä asia, joka kannustaisi liikkumaan?"

Ihmisten elämänlaatua heikentää liiallinen suorittaminen, summaavat turkulaiset liikuntayrittäjät Mikko ja Anni Liukka.

"Nykyaikana tuntuu lisääntyneen ajattelu, että vain tulokset ovat arvokkaita ja ihmisiä arvotetaan suoritusten perusteella. Se on yleistynyt työelämässä ja heijastuu myös harjoitteluun", Mikko Liukka sanoo.

Sosiaalinen media lisää paineita. Sinne jaetaan tilastoja kovista suoritteista ja videoita, joissa treenattu vartalo pääsee näkyviin. "Peruskestävyyden harjoittelu ei ole kauhean trendikästä. Ihmisille syntyy ehkä virheellinen kuva, että kaiken treenin pitäisi olla kovaa", Anni Liukka toteaa.

Mikko Liukka on opettaja, ja hänellä on useita liikunta-alan koulutuksia. Keskipitkien matkojen juoksijasta ultramatkoille siirtynyt mies perusti Vauhtisammakko-yrityksen reilu 17 vuotta sitten. Anni Liukka on puolestaan koulutettu personal trainer ja vetää juoksukoulun valmennuksia lakimiehen työn ohella.

Juuri vanhempainlomalta palannut Anni Liukka kertoo saaneensa somessa viestejä, miksei hän ultrajuoksijana lähtenyt suoraan pitkille lenkeille.

"Ajattelen, että ihmiset ovat itseään kohtaan aika armottomia. Heti pitäisi päästä vanhoihin sykkeisiin ja vauhteihin."

Myös Harri Helajärvi näkee työssään, että moni unohtaa tarkkailla elämäänsä kokonaisuutena. Mitkä asiat kuormittavat? Onko työssä tai koulussa kiire? Painavatko läheisen terveysongelmat tai jopa menehtyminen?

Kaiken keskellä ryhdytään terveysremonttiin. Palautuminen unohtuu.

"Unen laatu ja muukin palautuminen ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Että olisi rauhallinen olo, nukkuu hyvin ja herää virkeänä."

Liikunnasta ja hyvinvoinnista on kasvanut myös bisnes, jossa on monenlaista yrittäjää. "Valitettavasti meillä on myös elämäntapaohjaajia, jotka keskittyvät vain yhteen asiaan. Kaikille tarjotaan sama konsepti eikä osata kuunnella asiakkaan kokonaistilannetta", Helajärvi sanoo.

Onnistumisten sijaan se saattaa herättää asiakkaassa negatiivisen vastareaktion.

Liikuntapalveluita myös tarjotaan edelleen liian usein niiden ehdoilla, jotka ovat jo valmiiksi liikunnallisia. Mikko Liukka on oppinut, että urheilutaustaisen ohjaajan on usein vaikea asettua tavallisen tallaajan asemaan. Tuloksena on, että tälle esimerkiksi tarjotaan lihaskuntoliikkeitä, jotka ovat liian haastavia.

Myös kaikenlainen tilastojen vertailu sekä varusteisiin ja tekniikkaan keskittyminen voi kääntyä itseään vastaan.

"Moni tarvitsisi kipeästi liikuntaa. Sen lisääminen saattaa jäädä muun muassa taloudellisista syistä, jos välineistä tehdään liian suuri asia", Helajärvi sanoo.

Elämänlaatu kohenee, kun arki on mahdollisimman aktiivista. Tämän monen ihmisen omakohtaisen huomion vahvistaa myös tutkimus ja nykyiset liikuntasuositukset.

"Mitä useammin elämän eri osa-alueilla on liikettä, sitä parempi. Jokainen minuutti ja pienikin fyysinen rasitus lasketaan", Helajärvi sanoo.

Anni Liukka huomaa saman liikuntaryhmissä. "Ihmiset, jotka viettävät aktiivista arkea perheen kanssa, saavat kiinni liikkumisen ilosta helpommin. Jokainen noustu porras siis kannattaa."

Monella arki rakentuu työnteon ja autolla tehtävien siirtymien varaan. Silloin liian nopea liikuntaharrastuksen aloittaminen voi kostautua jumituksina tai vammoinakin. Motivaatio hiipuu.

Kunnon kohentumiseen tarvittava vaikutus riippuu lähtötasosta. Helajärven mukaan jo 15 minuuttia kevyttä kävelyä päivässä ilman hikoilua ja hengästymistä vähentää metabolisen oireyhtymän riskiä puolella, jos liikuntaa ei aiemmin tullut harjoitettua.

Samaan perustuen Vauhtisammakon juoksukoulussa aloittajat lähtevät liikkeelle kävellen. Aluksi juostaan vain minuutin pätkissä. Hyväkuntoisellekin kävely on tärkeä keino pysyä matalan sykkeen alueella, jossa peruskunto vahvistuu.

Ja jos elämässä on paljon muuta kuormitusta, parasta palautusta on kevyt liikunta.

Mikko Liukka puhuu stressittömän, hyvän elämän puolesta: "Tarvitaan lisää niitä viestejä, että juoksin kolme kilometriä, aikaa meni tunti, mutta oli kivaa."

Liikunnan ei siis tarvitse olla ryppyotsaista. Liikkuessa on hyvä voida nauraa ja vaikka kertoa vitsejä.

Lue lisää: Juoksua, yäk! – Vai josko sittenkin maltilla kävelyn kautta alkuun?

Lue myös:

Tästä monet ärsyyntyvät mutta näin se vain on, hyvinvointivalmentaja summaa: "Painonhallintaa ei voi olla, jos ei ole elämänhallintaa"

Huippu-urheilijakin voi olla painoindeksin mukaan ylipainoinen – vyötärönympärys kertoo terveydestä paremmin ja lievä pulleus voi olla jopa hyväksi

Liikunnan välttelyn taustalla voivat olla geenit tai ympäristö – koronaepidemia voi vähentää joidenkin suomalaisten liikuntamäärää entisestään

Tuore tutkimus: 15 minuutin kevytvauhtinen kävely piristää yhtä tehokkaasti kuin kofeiini

Ikäihmisten uudet liikuntasuositukset korostavat kestävyyttä, lihasvoimaa ja tasapainoa – "Kaikki liike on hyvästä ja lasketaan mukaan"