Kun käteen jäi vain tyhjä kalenteri ja epäreiluuden tunne

Virva Puumala toteaa vertaistuen olleen pelastus koronavuonna. "En ole ainut taiteilija, jolta kaikki esiintymiset peruuntuivat. Nyt odotan vain, että voisi taas suunnitella tulevaa ja uskoa, että keikat todella toteutuvat." Oopperalaulaja kuvattiin Helsingin Musiikkitalon suuren salin lavalla. Kuva: Kari Salonen

Maaliskuussa 2020 maailma tuntui pysähtyvän, kun koronavirus eristi ihmiset koteihin. Tosiasiassa aika monen elämä kuitenkin jatkui, vaikka työ ja koulunkäynti muuttivatkin muotoaan.

Esiintyville taiteilijoille loppuvuoden kalenteri sen sijaan pyyhkiytyi totaalisen tyhjäksi, ja epävarmuus jatkuu edelleen.

Näin kävi muun muassa kitaristi Esa Holopaiselle, oopperalaulaja Virva Puumalalle ja näyttelijä Aaro Vuotilalle.

Helsinkiläinen Holopainen valmistautui koronan iskiessä Amorphis-yhteen kanssa 30-vuotisjuhlaan. Kolmen mantereen kiertueen sijaan yhtye esiintyi pari kertaa erityisjärjestelyin kotimaassa.

Holopainen ei hätääntynyt, vaan keskittyi säveltämiseen. Vuoden aikana on syntynyt sooloalbumi ja Amorphiksen uutta levyä äänitetään paraikaa.

Helsingissä asuvalla Puumalalla oli puolestaan vuosi sitten alla kaksi arvostetun laulukilpailun voittoa kotimaasta ja semifinaalisijoitus kansainvälisestä Mirjam Helin -kisasta. Isoja työprojekteja oli sovittu koko vuodeksi 2020. "Niiden näyttöjen myötä kaavailin, että olisi päässyt lähtemään ulkomaille koelauluihin. Ne ovat tosi tärkeitä."

Puumalan vuoden saldoksi jäi lähinnä striimauksien avulla toteutettuja esityksiä ja opiskelua. Puumala aikoo saada laulutaiteen maisterin paperit ulos Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta kesän aikana.

Poikkeusvuosi sai myös jyväskyläläisen ammattiteatteri Teatterikoneen tahdin yskimään. Aaro Vuotilalle kesä 2020 näytti vielä maaliskuussa työteliäältä. Toisin kävi, vuodesta tuli erilaisten, kokeilevien hankkeiden näyttämö.

Musiikkibisnes on verkosto pieniä toimijoita, joista monet toimivat täysin yrittäjinä tai freelancereina. Teattereiden valtionavun suuruus vaihtelee, jos sitä saa. Teatterikone, jossa Vuotila työskentelee, saa Jyväskylän kaupungilta ja Taiteen edistämiskeskukselta Taikelta vuosittain toimintatukea.

Muusikot ja muut luovien alojen elinkeinonharjoittajat eivät ole päässeet kompensaatiosta osalliseksi. Kulttuurikentälle toistaiseksi maksettu tuki on suunnattu tapahtumajärjestäjille ja avustuksina yhdistyksille ja esimerkiksi kulttuuriperintökohteille.

Amorphis on metallimusiikin tunnetuimpia vientiyrityksiä. Kuusihenkinen yhtye työllistää normaalisti kotimaassa neljä teknikkoa ja kiertueilla vielä useamman ammattilaisen.

"Teknikkojen joukoissa ollaan jo oikeasti leipäjonossa. Se on tuntunut tosi pahalta", Esa Holopainen sanoo.

Esiintyminen on vain jäävuoren huippu. Suurin osa työstä tehdään verkostossa sitä ennen. Esitysten ja tapahtumien takana on paitsi yrityksiä myös yhdistyspohjalta toimivia alueiden kulttuuritoimijoita.

"Ei se ole palkkio, minkä saat vain keikasta. Pitää laskea myös se lapiotyö, kun valmistaudut esityksen ohjelmistoon", Virva Puumala huomauttaa.

"Tuntuu julmalta, kun joku sanoo, että menkää töihin. Rupeaa jo suorastaan ärsyttämään koko tilanne", hän huokaisee.

Moni esiintyvien taiteiden verkostossa onkin ollut pakotettu etsiytymään töihin, jos vain jotain on löytynyt. Puumala tietää oopperalaulajan, joka lähti opiskelemaan hierojaksi. MT kertoi vuosi sitten näyttelijä Ville Haapasalon perustaneen leipomon.

Esa Holopaisesta pahimmalta on tuntunut täysin työttä jääneiden musiikkiteknikkojen puolesta. Kuva: Sanne Katainen

Kokeiluja muunlaiseksi, edes pienimuotoiseksi tulon hankinnaksi on tehty runsaasti.

"Tilanne on pakottanut luovuuteen. Teatterikone on kuitenkin niin pieni ja ketterä, että se pystyy reagoimaan muutoksiin", sanoo Aaro Vuotila.

Teatteri kehitti ikkunateatteri-kiertueen, jota esitettiin Jyväskylän vanhuspalveluiden asiakkaiden ikkunoiden takana.

Amorphis onnistui soittamaan kuusi keikkaa kolmen päivän aikana Helsingin Tavastialla syyskuussa, kun rajoitettu yleisö jaettiin rinnakkaisiin konsertteihin ja erillisiin lohkoihin.

Eri tavoin toteutettuja pienimuotoisia esityksiä saatiin liikkeelle pääkaupungin lisäksi myös muutamissa muissa kaupungeissa.

Niistä ei tiettävästi koronaa levinnyt, mutta rajoitusten tiukentuessa kulttuuritapahtumat laitettiin ensimmäisinä säppiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti työryhmän "kartoittamaan hyviä käytänteitä", joilla tapahtumia voidaan jatkossa järjestää. Muusikot saivat kädenojennukseksi mukaan edustajansa, Paula Vesalan.

Tapahtumajärjestäjät ja esiintyjät turhautuivat.

"Se epäreiluus tuntuu kaikista pahimmalta", sanoo Esa Holopainen koko vuotta arvioiden.

Kysymys ei siis ole vain toimeentulon menetyksestä, vaan siitä, että kulttuurin ammattilaisia ei tunnusteta samalla tavalla yritteliäiksi taloudellisen toiminnan harjoittajiksi kuin muissa palvelualojen ammateissa toimivia.

Holopainen kiittää, että esimerkiksi kitaristi Mikko Kosonen on jaksanut nousta barrikadeille. Tämä muun muassa vetosi julkisella kirjelmällä pääministeri Sanna Mariniin (sd.) maaliskuussa.

Radiokanavat puolestaan järjestivät tukitoimena maaliskuussa hiljaisen minuutin kotimaisen elävän musiikin puolesta.

Musiikkia ja teatteria on toki striimattu verkkoon. Virva Puumala on ollut pitkin vuotta mukana joissakin lähetyksissä. Vaikka yleisökontakti puuttuukin, niillä on ollut merkitystä.

"On tosi tärkeä, että saisi tavalla tai toisella esiintyä. Rutiini katoaa muuten pian."

Amorphis teki kaksi striimi-keikkaa. "Se muistutti kameroineen ilman yleisöä enemmän musiikkivideon kuvaamista kuin ihmisille esiintymistä. Olen silti iloinen, että pääsimme esiintymään", sanoo Esa Holopainen.

Aaro Vuotila on jo aiemmin lausunut runoja avannossa ja kuvannut niitä verkkoon . Uusimmassa projektissaan hän hyödyntää etäyhteyksiä.

Esityksessä hän istuu nuotiolla kotipihallaan, ja kuva heijastetaan kotihoidon asiakkaana olevan ihmisen kodin seinälle. Yhteisellä nuotiolla Vuotila kuuntelee ihmisten tarinoita ja tekee niistä lennosta lauluja.

Koronavuoden pelastus on kaikilla kolmella haastatellulla ollut apuraha. Vuotila oli sen saanut jo ennen koronaa vuoden 2020 tuotantoihin.

Holopainen aikoi ottaa säveltämiseen saadun vuoden apurahan käyttöön vasta juhlakiertueen jälkeen, mutta aikaisti sitä muiden töiden tyrehdyttyä.

"Se auttoi ja se, kun vaimoni on opettaja ja virkasuhteessa, riskit eivät lisäksi kaadu yhteen kuppiin", kahden nuoren isä kuvaa tilannetta.

Virva Puumalan talouden pelasti osaksi Wegelius Säätiön apuraha, jota ei haeta, vaan jonka kohteet säätiö valitsee vuosittain.

"Säästöillä tässä on menty. Jos jotain on freelancerina alusta asti oppinut, aina pitää laittaa sukanvarteen. Vaikka aiemmin on puskuri riittänyt hiljaisempaan kauteen, nyt alkavat kaikki roposet olla lopussa."

Aaro Vuotila on kehittänyt tänä keväänä nuotioesityksen, jonka yleisönä on etäyhteyden kautta kotihoidon potilaita. Kuva: Petteri Kivimäki

Huhtikuun lopun lisäbudjetissa myönnettiin kulttuurille ja taiteelle tukipaketti, jonka ensimmäiset hakuehdot selvisivät viikko sitten.

Taiteilijoille itselleen suunnattava tuki on puettu apurahan muotoon. Se edellyttää siis toimintasuunnitelmaa, jollaisen laatiminen pandemian rajoitusten keston ja laajuuden ollessa yhä epäselviä on haastavaa.

"Tulevan työn suunnittelu ei ole menetetyn vuoden toimeentulon kompensoimista. Tuntuu, että tässä suhteessa poliitikoilla ja asioiden valmistelijoilla on yhä vellit ja puurot sekaisin", Esa Holopainen ihmettelee.

Jos siis yritys on jo konkurssin partaalla tai freelancer pantannut työhön tarvittavat välineet, apuraha ei elätä.

Nyt esiintyjät odottavat ennen kaikkea, että rokotusohjelma etenee. Yleisön yhteyteen olisi jo kaikilla polte.

"Olen yrittänyt olla optimistinen. Jospa pienempiä kesätapahtumia pystytään järjestämään loppukesällä", Esa Holopainen toivoo.

Tähän tähtää myös hallitus rajoituksia poistaessaan.

Kansainvälisille areenoille ei kuitenkaan ole hetkeen asiaa.

"Monissa oopperataloissakin on varmaan hakusessa, millaisia tuotantoja tulee. Se on jo muuttunut, millaisia sopimusehtoja peruutusten varalle ylipäätään tehdään", Puumala sanoo.

Amorphis taas liikkuisi normaalisti kiertueella viikon sisällä useamman kerran valtion rajojen yli. "Jos on karanteenimuodollisuuksia, testien odottamista ja niistä tulevia lisäkustannuksia, se on mahdoton yhtälö", toteaa Holopainen.

Jaksaminen on ollut koetuksella muuttuneissa oloissa. Aaro Vuotila huomasi oikeastaan vasta alkuvuodesta, kuinka väsynyt hän oli ollut koko syksyn.

"Sellaisiinkin töihin, joiden tajusin järjellä ajatellen olevan hyödyllisiä, on ollut vaikeimpina hetkinä haastavaa löytää intohimon paloa."

Koronavuoden taloudellinen näköalattomuus syö loven kulttuurintekijöiden tulevaankin motivaatioon.

"Uskaltavatko nuoret tämän jälkeen edes hakea taidealalle? Seuraako koronasta lovi, että tietyt ikäluokat jäävät välistä?" pohtii Virva Puumala.

Vaikka Aaro Vuotila kokee selvinneensä henkilökohtaisesti hyvin, hänkin pelkää taiteen moninaisuuden puolesta.

"En ihmettele, että joillakin on vaikea löytää usko tekemiseen ja tehdä taidetta."

Yksi asia on epävarmuuden keskellä varma: ihmisten kulttuurinjano on tauon aikana vahvistunut.

Virva Puumala toivoo sen palauttavan myös esiintyvien taiteilijoiden työn arvostuksen.

"Voisi taas tehdä työtään leuka pystyssä ja rinta rouheana. Voisi taas haaveilla ja suunnitella tulevaa. Uskoa, että keikat todella tapahtuvat."

Lue myös:

Muusikkojen liitto vetoaa hallituksen kaavailuun jakaa apurahoja: ”Tuki menetyksille ei vaadi työsuunnitelmaa”

"Meiltä puuttuu pysyvä rakenne, miten tukea yksityisiä toimijoita, freelancereita ja pienyrityksiä", toteaa kulttuuripolitiikan professori

Lukemistopäällikkö Mia Palokallion kolumni: Elävä musiikki ei saa kuolla

Poikkeusaika on ollut epäreilu tapahtuma-alan freelancereille ja nyt alalla pelätään tekijöiden katoa: "Vuonna 2019 maksoimme lähes 300 ihmiselle palkkaa, vuonna 2020 ehkä 30:lle"

Lavoilla tanssitaan ehkä vasta elokuussa – "Lainaa on saatu, puskurirahan turvin pärjätty, osaa kävijöistä kiellettiin viime kesänä käyttämästä kotitalonsa hissiä"

Kauhavalla päästiin pienoisfestarille: Sivuluisurock tarjoaa festaritunnelmaa harvaan asutulla maaseudulla