Elokuvamaiset kauhut ovat saaneet ihmiset nipistämään omastaan toisten hyväksi – jokainen voi turvautua myös yhteen täysin ilmaiseen auttamiskeinoon
Haastavat ja pelottavat ajat ovat tuoneet mukanaan myös jotain hyvää, nimittäin yhteisöllisyyttä ja yhteen hiilen puhaltamista, kirjoittaa kolumnissaan Salla Autere.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt ihmiset auttamaan toisia. Kuva: Timo Filpus23.10.202209:00
Ukrainan sota, koronatartuntojen nopea lisääntyminen, maskinaamaiset ihmiset apteekeissa jonottamassa joditabletteja tai kaupoissa ostamassa hätävararuokaa kotiin. Näky on kuin jostain elokuvasta ja jotain niin absurdia, ettei tämmöistä ole osannut edes pelätä. Sähkökatkosten varalta minäkin olen varannut kotiini taskulampun ja miettinyt, että pitäisiköhän ostaa varavirtalähde kännykkää varten ja varalta kanisteriin vettä.
Haastavat ja pelottavat ajat ovat tuoneet mukanaan myös jotain hyvää, nimittäin yhteisöllisyyttä ja yhteen hiilen puhaltamista. Minusta on ollut liikuttavaa kuulla kuinka monet sanovat, että ennemmin viettävät koko talven vaikka kolmet villasukat ja toppahousut jalassa kotonakin kuin luopuisivat Venäjän pakotteista sähkönsaannin turvaamiseksi. Yksilön oma etu menee takasijalle, kun kyseessä on rauhan tavoittelu ja kokonaisen kansan puolesta taistelu.
Epäitsekkäillä toimilla halutaan taata, että sähkö riittää sinne missä sitä oikeasti tarvitaan, kuten tuottamaan ruokaa tai turvaamaan terveyttä. Monet ovat myös lahjoittaneet vaatteita ja huonekaluja pakolaisille sekä antaneet aikaansa heidän auttamiseen. Yksilöinäkin voimme siis auttaa ja vaikuttaa tekemällä konkreettisia tekoja toistemme hyväksi.
Ja voimme tehdä muutakin. Jotain sellaista, minkä joka ikinen ihminen osaa, mikä ei vie liikaa kenenkään aikaa eikä maksa yhtään mitään. Nimittäin me voimme liittää kätemme yhteen ja rukoilla.
Yksilön oma etu menee takasijalle, kun kyseessä on rauhan tavoittelu ja kokonaisen kansan puolesta taistelu.
Kun sota Ukrainassa alkoi, paikalliset kirkot haastoivat kaikki kristityt ja juutalaiset rukoilemaan heidän kanssaan päivittäin. Todellisessa hädässä kansa pyysi meitä yhdessä kääntymään Jumalan puoleen, koska sen suurempaa apua ei ole saatavissa. Ja sen seurauksena myös Suomessa kaikissa seurakunnissa on rukoiltu rauhan ja tuon kansan puolesta.
Tulevana maanantaina tähän haasteeseen kutsutaan mukaan kaikki ihmiset ympäri Eurooppaa, juuri sinutkin. Nimittäin ensi viikon maanantaina, sen lisäksi että silloin on YK:n päivä, vietetään myös rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivää. Rukouspäivän tarkoitus on ihan nimensä mukaisesti kehottaa ihmisiä rukoilemaan rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta. Ja nyt jos koskaan sille on tarvetta.
Jospa maanantaina täältä Suomesta nousisi taivaisiin rukousten aalto; lohduttamaan sodan uhreja, tuomaan luottamusta pelkääville, auttamaan kärsiviä, pyytämään suojaa myös meille suomalaisille pimeneviin syysiltoihimme.
”Herra, sinuun minä turvaan. Älä milloinkaan hylkää minua. Kuule minua, riennä avukseni! Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta, vuorilinna, johon minut pelastat. Sinä olet minun kallioni ja pakopaikkani. Sinä johdatat ja ohjaat minua, sillä sinä olet minun Jumalani. Sinä päästät minut verkosta, jonka viholliset ovat virittäneet eteeni. Sinä olet minun turvani!” (Psalmista 31)
Kirjoittaja on Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
