Oletko ihmetellyt, miksi muistat yhtäkkiä jonkin unohtuneen asian aikojen takaa? Tästä syystä muisti yleensä aktivoituu

Kuva: Timo Filpus

Pystytkö palauttamaan mieleen, missä olit jonkin merkittävän uutistapahtuman aikaan tai miltä ensimmäinen kesätyöpäiväsi aikanaan tuntui? Nämä ja monet muut asiat ovat tallentuneet autobiografiseen muistiin, jonka avulla on mahdollista ikään kuin aikamatkailla omassa tietoisuudessamme.

Kun puhumme muistelemisesta, kyse on usein juuri autobiografisen muistin aktivoitumisesta.

Autobiografinen muisti alkaa toimia yleensä vasta 3–4 vuoden iässä, minkä vuoksi emme yleensä muista sitä varhaisempia tapahtumia. Onneksi autobiografinen muisti kuitenkin aktivoituu, sillä muuten emme muistaisi edes oman elämämme merkityksellisimpiä hetkiä eikä joululahjaksi voisi ostaa kenenkään kuuluisan henkilön muistelmia elämäkertateoksen muodossa.

Kun lapsen kieli ja minäkuva kehittyvät, lapsi alkaa häntä hoitavien aikuisten tuella luoda itselleen autobiografista muistia. Sen muokkaaminen jatkuu loppuelämän ajan.

Autobiografinen muisti saattaa aktivoitua pyytämättä ja yllättäen, ja aivan erityisen usein tällaista tapahtuu jonkin tutun tuoksun vuoksi. Ei siis ole ihme, jos ohikulkijan käyttämä hajuste tai vanhan suosikkireseptin kokkaaminen vie ajatukset heti toiseen aikaan tai paikkaan.

Semanttinen muisti on autobiografisen muistin ehto, sillä semanttinen muisti käsittelee oppimaamme faktatietoa.

Moni meistä saa kaivettua semanttisesta muististaan esimerkiksi tiedon, että Suomen pohjoisin kunta on Utsjoki, mutta harvan autobiografiseen muistiin on jäänyt muistoa siitä, milloin kyseinen tiedonjyvä on tullut opittua.

Omasta historiasta saattaa tietenkin tulla tietoiseksi myös ilman, että kyseessä on autobiografisen muistin toiminta. Esimerkiksi vanhoja valokuvia tai papereita selaamalla saattaa mieleen nousta kysymys, että olinko minä todella tuollakin, enpä olisi muistanut.