Lääkärin palsta: Korona saattaa viedä hajuaistin, joka ei aina palaudu täysin – mutta tätäkin häiriötä voidaan hoitaa

Jos haju meni, ei hätää. Hajuharjoitus voi tuoda helpotuksen. Kuva: Timo Filpus

Pian pandemian alettua tunnistettiin erikoinen oire, joka erotti koronainfektion monista muista taudeista: hajuaistin katoaminen. Kyky haistaa palautui useimmilla nopeasti, mutta vielä vuodenkin kuluttua hajuaistin vajavuutta on ollut lähes yhdellä kymmenestä koronapotilaasta.

Outo oire siivitti suomalaiset asiantuntijat kirjoittamaan Duodecim-lehteen katsauksen hajuaistin arvoituksista. Siinä käydään läpi koronahistorian lisäksi hajuaistin anatomiaa ja toiminnan erikoisuuksia sekä hajuhäiriöiden hoitoa hajuharjoittelulla.

Hajuhermon hajuja vastaanottavat solut sijaitsevat nenäontelon katossa. Mistään muualta tai millään muilla hermosoluilla ei ole suoraa yhteyttä ulkomaailmasta aivoihin. Se selittää muistin ja hajuaistimusten alkukantaisen yhteyden, jota käsiteltiin tällä palstalla jokin aika sitten.

Kussakin hermosolussa on reseptori eli kohta, johon hajumolekyyli tarttuu ja aiheuttaa sähköisen impulssin. Näitä reseptoreita on kaikkiaan noin 350 erilaista. Hajuja on tietenkin enemmän. Ihminenkin pystyy erottamaan ainakin 10 000 eri hajua. Se onnistuu, koska hajun aistimus syntyy reseptorien stimulaation erilaisista yhdistelmistä.

Koronatautiinkin liittyy paitsi täysi hajuaistin puutos, myös hajuharhoja ja valehajuja. Hajuharhoja laukaisevat useimmiten kahvi, sipuli ja liha, jotka harhaisesti haisevat vaikka mädäntyneeltä tai palaneelta.

Koronatauti ei ole suinkaan ainoa hajuaistiin vaikuttava tila. Muiden infektioiden lisäksi myös pään vammat tai aivosairaudet voivat vaikuttaa hajuaistiin. Hajuaistin heikkenemisen on mainittu olevan esimerkiksi Alzheimerin taudin ensimmäisiä oireita. Jo pelkkä ikääntyminen voi heikentää hajujen aistimista.

Kiinnostava kuvaus oli hajuharjoittelun käytöstä häiriöiden hoidossa. Siinä haistellaan neljää eri hajua päivittäin kuukausien ajan. Ensimmäisessä valikoimassa on ruusun, neilikan, eukalyptuksen ja sitruunan hajut. Harjoittelun edistyessä lisätään valikoimaan uusia hajuja, esimerkiksi hedelmiä, yrttejä tai muita potilaan mielihalujen mukaan. Harjoittelulla on saatu hyvin hajuaistia palautettua.

Kirjoittajat toteavat, että hajuaistin merkitystä on vähätelty. Tosiasiassa hajumaailma on mielialalle ja elämän laadulle merkittävä asia.

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.