Haaste kunnille: "Kertokaa ruuan kotimaisuus", patistavat MTK-liitot

MTK-liitot haastavat kuntia kertomaan tarjoamansa ruuan alkuperästä laajemmin, kuin laki vaatii. Kuva: PAsi Leino

Suomessa syödään kodin ulkopuolella noin 900 miljoonaa ateriaa vuosittain. Neljä viidestä kuluttajasta pitää haluaisi saada näillä aterioilla tiedon ruuassa käytetyn lihan ja kalan alkuperämaasta ilman, että sitä tarvitsee erikseen kysyä, ilmenee Kantar TNS:n selvityksestä.

Ainakin MTK-Etelä-Savo sekä MTK-Pohjois-Karjala jäsenyhdistyksineen haastavat kaikki maakuntiensa kunnat ja kaupungit ilmoittamaan lihan alkuperän laajemmin, kuin toukokuun alussa voimaan tulleessa asetuksessa vaaditaan. Näin on tehty esimerkiksi Somerolla.

1.5.2019 voimaan tulleen asetuksen mukaan kaikissa tarjoilupaikoissa tulee ilmoittaa kuluttajille kirjallisesti aterian ainesosana käytetyn tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn lihan alkuperämaa. Ilmoitusvelvollisuus koskee muun muassa naudan- ja sianlihaa, lampaan- ja vuohenlihaa sekä siipikarjan lihaa. Asetusta ei sovelleta hevosen- ja riistanlihaan, raakavalmisteisiin eikä lihavalmisteisiin.

Someron kaupunki on tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaikkien lihavalmisteiden alkuperä ilmoitetaan kaikissa kaupungin ruokatarjoilupaikoissa vuodenvaihteeseen mennessä. Päättäjien tahtotilana on, että ruokahuollossa tarjotaan lähiruokaa viidesti kuussa ja myös liharuuassa suositaan kotimaista.

Somerolla jo aiemmin toteutettu kokeilu laajemmasta ilmoitusmenettelystä nosti lihan kotimaisuusastetta. Jatkossa kaupunki harkitsee alkuperän ilmoittamisen laajentamista myös muihin tuotteisiin

Etelä-Savon maakunnan strategiset kärjet ovat metsä, vesi ja ruoka, muistuttaa MTK-Etelä-Savo.

Lue lisää: Kaikelle Somerolla syötävälle lihalle tulee alkuperämerkintä

Liput liehumaan! Tänään on ensimmäinen suomalaisen ruuan päivä ja siitä toivotaan liputuspäivää