”Sulkutilan merkitystä pitäisi aina muistaa korostaa”, sanoo projektipäällikkö Merja Kivisaari. Kuva: Timo Heikkala
Vaarallisia eläintauteja torjutaan erikoisvalolla: ”Hinnat ovat tulleet huomattavasti alaspäin”
Lintuinfluenssan kuvaillaan karanneen maailmalla jo käsistä. Tilojen tautisuojaukseen on kuitenkin kehitteillä uusia työkaluja. Tuottajat voivat osallistua mukaan maksuttomaan, tautisulkutiloja koskevaan työpajaan.
Kun tilalle iskee vakava eläintauti, tappiot eivät ole vain rahallisia, summaa Meija Kivisaari. Tilanne on kova paikka myös henkisesti.Miljoonat eläimet menettävät henkensä vuosittain tarttuvien eläintautien takia.
Päälle tulevat miljarditappiot ruokaketjulle. Tilallisille tappiot eivät kuitenkaan tunnu vain tilillä.
”Saneeraus on sekä henkisesti että rahallisesti kova paikka”, kiteyttää projektipäällikkö Meija Kivisaari Satakunnan ammattikorkeakoulusta (SAMK).
Urallaan Kivisaari on nähnyt millaista tuskaa esimerkiksi salmonellatartunta voi tilalle aiheuttaa.
”Olen omakohtaisesti kokenut tämän tärkeänä asiana.”
Suomalaisessa, Kivisaaren johtamassa Eristek-hankkeessa uhkaa suitsitaan kartoittamalla erilaisten uusien työkalujen tehokkuutta tilojen tautitorjunnassa.
Hankkeessa erityisen huomion kohteena on tautisulkutilan tehokkuuden parantaminen.
”Kun puhutaan vaikka salmonellasta tai suu- ja sorkkataudista, ongelmat kulminoituvat tautisulkutilaan. Taudit kulkevat kenkien ja vaatetuksen mukana.”
Yksi lupaavimmista työkaluista on Far-UVC-valon käyttö yhdessä antimikrobisen pinnoitteen kanssa.
Far-UVC-valo tuhoaa bakteereja ja viruksia, myös influenssaviruksia.
UV-valo on yleensä ihmiselle haitallista. Far-UVC on kuitenkin turvallisempi uv-valon muoto.
Siinä valon aallonpituus on noin 220 nanometriä, eikä se pysty tunkeutumaan esimerkiksi ihon lävitse.
Säteilyturvakeskuksen mukaan tässä valossa voi työskennellä, Kivisaari toteaa.
”Se on hyvin näppärää, sillä tähän mennessä UV-valoa on pitänyt aina väistellä.”
Valaistus on myös noussut aiempaa kustannustehokkaammaksi vaihtoehdoksi.
”Tämän päivän far-UVC-lamput ovat kohtuullisen edullisia. Hinnat ovat tulleet huomattavasti alaspäin.”
Pinnoitteen teho taas perustuu titaanioksidiin ja sen antimikrobiseen vaikutukseen, jota UV-valo tehostaa. Sen ansiosta mikrobit kuolevat nopeammin.
Valojen ja pinnoitteiden käyttöä pilotoidaan kana- ja nautatiloilla. Ei kuitenkaan ole estettä, miksei samaa metodia voisi käyttää esimerkiksi sikojen tai vuohien kanssa.
Jos taudinaiheuttajat saadaan tapettua teknologian keinoin, tauti ei leviä, vaikka kaikki ei pysykään tautisulkutilassa aina omalla puolellaan, Kivisaari jatkaa.
”Meillä on aikaisempaa kokemusta siitä, että tämän tyyppiset teknologiat vaikuttavat.”
Pinnoitetta harkitaan myös käytettäväksi eläinten hoitolaitteissa joissa on riski tilojen välisille tartunnoille, kuten sorkanhoitotelineissä.
Puhtaus on yhä keskeistä: Likakerros heikentää pinnoitteen toimivuutta.
Lintuinfluenssan on pelätty voivan levitä ihmisiin turkistiloilta. Muutama vuosi sitten yli 70 pohjalaistarhaa joutui lopettamaan valtaosan eläimistään taudin vuoksi. Kuva: Johannes TervoYhtenä hankkeen toteutustapana ovat työpajat, joiden kantavana teemana on tautisulkutilojen suunnittelu.
On olemassa tautisulkutiloja, joiden merkitys ei kaikille työntekijöille ole kirkastunut, Kivisaari sanoo.
Panokset eläintautien suhteen ovat maailmantilannetta katsellessa korkealla.
Lintuinfluenssa on ruokkinut Yhdysvalloissa nähtyä, jopa 300 prosentin nousua munien hinnassa kahden vuoden aikana.
BBC:n haastattelussa virologi Ed Hutchinson Glasgown yliopistosta toteaa lintuinfluenssapandemian karanneen käsistä.
Tauti on kyennyt tarttumaan siipikarjasta esimerkiksi kettuihin ja nautoihin – ja jopa ihmisiin. Myös villieläinpopulaatiot ovat kärsineet taudista.
Etelä-Amerikassa tautiin on menehtynyt massoittain merileijonia.
Suurena huolenaiheena on, että tauti mutatoituu niin, että se kykenee tarttumaan ihmisestä toiseen.
Lintuinfluenssan lisäksi tarttuvia eläintauteja ovat esimerkiksi Newcastlen tauti, salmonella, afrikkalainen sikarutto, Mycoplasma bovis ja kryptosporidioosi.
Ei ihme, että tautisuojaus on noussut entistä kuumemmaksi keskustelunaiheeksi.
Työpaja eläintilojen tautisuojauksesta ja sen kehittämisestä järjestetään 22.1. Teams-tapaamisena. Tilaisuus on maksuton.
Voit ilmoittautua mukaan tästä linkistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
