Suomelle hyviä uutisia: EU-jäsenmaat taipuivat kasvattamaan biopolttoaineiden tavoitetasoa liikenteessä

Biomassan kestävyyskriteerejä tulee tarkastella riskiperusteisesti, metsäalan toimijat ovat vaatineet. Kuva: Markku Vuorikari

Viimeinen neuvottelukierros uusiutuvan energian direktiivistä (red II) europarlamentin, komission ja neuvoston välillä on saatu päätökseen aikaisin torstai-aamuna Strasbourgissa.

EU-instituutioiden kompromississa uusiutuvan energian loppukulutus EU:ssa nousisi 20:sta 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Alun perin jäsenmaiden neuvosto esitti 27 prosenttia, mutta taipui Euroopan parlamentin painostuksesta kasvattamaan tavoitettaan.

Parlamentin tavoitteeseen, jossa 35 prosenttia kokonaisenergiasta tulisi uusiutuvista lähteistä, ei kuitenkaan päästy.

Uusiutuvan energian tavoite­ta­son lisäksi poliittisia kiistakapuloita olivat erityisesti uusiutuvien osuus liikenteessä ja niiden jakeluvelvoitteet.

Liikenteessä uusiutuvan energian kompromissiksi muotoutui 14 prosenttia 2030 mennessä. Kehittyneiden, puuperäisten liikenteen polttoaineiden jakeluvelvoitteeksi tuli 3,5 prosenttia ja ruokapohjaisten, ensimmäisen sukupolven polttoaineiden jakelu jäädytettiin vuoden 2020 tasoon.

Kehittyneiden liikenteen polttoaineiden laskennassa saa käyttää niin sanottua tuplalaskentaa, joten tosiasiassa minimivaatimus on puolet 3,5:sta eli 1,75 prosenttia.

Suomi on vaatinut, että liikenteen kehittyneiden polttoaineiden määrää voidaan kasvattaa rutkasti, jotta suunnitellut puupohjaiset polttoaineinvestoinnit etenisivät.

Myös tässä neuvosto venyi lähemmäs parlamentin linjausta. Kehittyneiden polttoaineiden jakeluvelvoite nousi jäsenmaiden aiemmasta kompromissista, joka oli kolme prosenttia.

Suomen hallitukselle on ollut tärkeää red II -direktiivissä, että liikenteen kehittyneitä polttoaineita voidaan valmistaa monipuolisista raaka-aineista. Euroopan parlamentin vihreän puolueen mukaan joitain puupohjaisia raaka-aineita olisi tullut tiputtaa uusiutuvien energialähteiden listalta pois, jotta jalostukseen kelpaava materiaali ei päätyisi energiaksi.

Tuore kompromissi kuitenkin varmistaa, että liikenteen polttoaineita voidaan valmistaa myös kaikista metsäjakeista.

Puupohjaisia biopolttoaineita Suomessa jalostavat UPM sekä St1, ja Neste tutkii puun hyödyntämistä polttoaineissa. Lisäksi kiinalaisomisteinen yhtiö Kaidi on kertonut suunnittelevansa Kemiin biojalostamoa, jossa liikenteen polttoaineita jalostetaan energiapuusta.

Torstaina saavutetun sovun mukaan metsäbiomassan kestävyyden tarkastelu säilyy riskiperusteisena.

Käytännössä siis biomassan kestävyyttä mitataan sillä, onko puu korjattu maan lainsäädännön mukaisesti.

Lue myös:

EU:n ministerit päättivät uusiutuvasta energiasta – liikenteen biopolttoainetavoite Suomelle pettymys, metsäbiomassan kestävyydestä voitto

EU-parlamentti ei rajoita puuraaka-aineiden energiakäyttöä – Kannot ja runkopuu saivat jäädä uusiutuvien listalle

Energiayhtiöt odottavat pikaisia päätöksiä Brysselistä – energialainsäädäntö seisottaa investointipäätöksiä