Tujaus tuhkaa lihottaa metsänomistajan seuraavaa puukauppatiliä

Sastamalalaisen metsänomistajan Asseri Alarukan metsiin levitettiin tänä syksynä rakeistettua tuhkaa 50 hehtaarin alalle. Kuva: Jussi Partanen

"Täällä on lannoitettu kaksi kertaa aikaisemminkin, mutta edellisestä kerrasta on ainakin 20 vuotta aikaa", pohtii sastamalalainen metsänomistaja Asseri Alaruka, jonka metsätilalle levitettiin helikopterilannoituksena lokakuun alussa rakeistettua tuhkaa ja apulantaa.

Alarukan tilalla Ulvilassa kävi melkoinen tohina, kun lannoiteyhtiö Ecolanin tuhkasäkit tyhjenivät varttuvan metsän lisäravinnoksi. Tuhkaa levitettiin 50 hehtaarin alalle ja samankokoinen ala oli muutamaa päivää aiemmin saanut terästystä puuston kasvuun apulannalla.

Alaruka muistelee, että edellisen kerran samalla alueella levitettiin lannoitetta talvella moottorikelkalla, ja käsinkin hän kertoo kasvuapuja metsään levittäneensä.

"Lannoitusta tarvitaan, koska turvemaassa kivennäisten määrä on rajallinen. Metsän tarvitsisi kasvaa", hän toteaa.

Tuhkalannoituksesta Alaruka kiinnostui, kun tuhkaa oli saatavana rakeistettuna. Ecolan hankkii lannoitteidensa raaka-aineet kotimaisilta bioenergialaitoksilta. Tuhka kiertää takaisin metsään.

Tuhkalannoituksen kustannus helikopterilla levitettynä on metsäkeskuksen arvion mukaan noin 500 euroa hehtaarilta. Sillä saadaan aikaan noin 10 prosentin vuotuinen kasvupyrähdys 20 vuoden ajan, arvioi projektipäällikkö Lasse Rantala metsäkeskuksesta.

"Tuhkalannoituksella saadaan ravinnetasapaino kuntoon sekä noin 50 kuution lisäkasvu hehtaarilla 20 vuoden aikana. Samalla saadaan lisättyä hiilen sitoutumista puustoon."

Jos puusto kärsii ravinteiden puutteesta ja sen kasvu selvästi taantuu, lannoituskustannuksiin on mahdollista saada kemeratukea, jonka osuus on 30 prosenttia kustannuksista. Alarukan metsissä tällaisia kuvioita oli 10 hehtaarin ala.

Tyypillinen lannoitushankkeen koko on 30 hehtaaria. Jos naapurukset haluavat lannoittaa metsää yhteishankkeena, pinta-alaa tulisi kertyä vähintään 20 hehtaaria, jotta levitystyön kannattavuus pysyy järkevänä.

"Tämä on poikkeuksellisen suuri hanke", toteaa metsäasiakaspäällikkö Jari Sulkava UPM:ltä.

UPM on jo vuosia lannoittanut aktiivisesti omia metsiään. Sulkavan mukaan yhtiö tarjoaa omien hankkeidensa yhteydessä myös naapureille mahdollisuutta tilata samoilla lennoilla kasvuvoimaa metsään.

"Taimikoita ei kannatta lannoittaa, harvoin myöskään uudistuskypsiä puustoja. Lannoitus lisää heinän kasvua ja se tuottaa sitten tuskaa siinä vaiheessa, kun uutta puusukupolvea ryhdytään kasvattamaan", Sulkava neuvoo.

Parhaita lannoituskohteita ovat kasvavat ja harvennusikäiset metsät.

Yhteishankkeissa ei sekään ole ongelma, jos osa alueen metsänomistajista ei lannoitusta tilaa. Lannoitteet pystytään Sulkavan mukaan levittämään varsin tarkasti oikealle kuviolle.

"Yksittäisessä hankkeessa lentosäde, jonka sisällä kohteiden pitää olla, on maksimissaan kolme kilometriä", Sulkava kertoo.

Katso myös video

Lentäjä kylvää taivaalta lisäravintoa metsälle: "Tyyni ja pilvipouta on paras"