Euroopan metsäteollisuuden pitää pystyä uudistumaan – "Kaikki eivät tule kisassa pärjäämään"

Ringmanin tavoitteena on saada paperi- ja selluteollisuudesta entistä vastuullisempi toimija Euroopassa. ”Vaikka olemme monessa asiassa tosi hyviä, voimme edelleen parantaa. Energiaa pitää käyttää tehokkaammin, puuraaka-aineen jalostusarvoa nostaa ja veden käyttöä vähentää.” Kuva: Juha ROININEN

Euroopan paperi- ja selluteollisuus on suurten muutosten edessä. Vaikka tuotantomäärä on elpynyt talouskriisiä edeltävälle tasolle, Euroopan unionin kasvavat ilmasto- ja ympäristövaatimukset haastavat erityisesti pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä.

”Tehtaiden lukumäärä on supistunut finanssikriisin jälkeen kolmanneksella. Kun vaatimukset ympäristöstä kiristyvät, meille tulee eteen lisää sulkemisia, joita ei edellisessä aallossa vielä ollut”, eurooppalaisen sellu- ja paperiteollisuuden (cepi) pääedunvalvoja Jori Ringman sanoo MT:n haastattelussa.

Cepin edustamien sellu- ja paperiteollisuuden jäsenyritysten määrä on kymmenessä vuodessa tippunut lähes puolella. Ringman tekee pitkää päivää pitääkseen puuta käyttävät yhtiöt pinnalla Euroopassa.

”Kun yritysten pitää investoida, kaikki eivät tule kisassa pärjäämään. Vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole, vaan vähäpäästöiseen tuotantoon on investoitava – ellei ole jo.”

Vaikka teollisuuden tulee uudistua kovaa vauhtia, metsään pohjautuvilla innovaatioilla on paljon annettavaa. Metsäteollisuudella on nyt kova palo näyttää kaikille se, mihin puu pystyy.

Sellu- ja paperiteollisuus investoi kaksi kertaa enemmän verrattuna muihin tuotantoaloihin Euroopassa. Erityisesti sellulla, pakkauksilla ja pehmopaperilla menee kovaa, Ringman selventää.

”Olemme ikivanha ala, jonka on täytynyt luoda nahkansa uudestaan moneen kertaan. Innovointi on ollut ratkaisu - siihen on panostettu paljon ja tullaan panostamaan lähitulevaisuudessa vielä enemmän.”

Kun EU-komissio valmistelee uutta ensi vuonna julkaistavaa ilmasto- ja ympäristöohjelmaansa Green Dealia, metsäteollisuuden täytyy olla erityisen tarkkana.

”Viestimme komissiolle on se, että meillä on tarjota ratkaisun avaimia ilmastonmuutoksen torjumiseen. Tuotteemme korvaavat ilmastollisesti haitallisempia tuotteita.”

Ringman haluaakin tehdä selväksi, että enää ei puhuta vanhasta auringonlaskun alasta, vaan tulevasta, innovatiivisesta sektorista. Puuta voidaan hyödyntää rakennuksiin, vaatteisiin ja elintarvikkeisiin – vain muutamia lueteltuna.

”Puusta voi tehdä kaiken mitä fossiilisista raaka-aineistakin – ja vielä enemmän. On vaikea löytää yhtä hyvää materiaalia tulevaisuuden haasteisiin kuin puu ja kestävästi hoidetut metsät. Mahdollisuudet ovat loputtomat, mutta ne mahdollisuudet pitää löytää ja keksiä.”

Jotta myönteinen viesti puuraaka-aineen mahdollisuuksista päätyy EU:n päättäjille, metsäalan yhteistyötä Brysselissä on parannettava. Puun myyjän ja ostajan näkökulmat EU:ssa eivät juurikaan poikkea toisistaan, Ringman sanoo.

Tärkeiksi yhteisiksi tavoitteiksi Brysselissä Ringman nostaa EU:n metsästrategian päivittämisen vuoden 2020 jälkeen. Myös komission monimuotoisuustavoitteita pitää seurata tarkasti, jottei se tuo rajoituksia metsien talouskäyttöön.

”Moni asia menee pieleen, jos lähtökohta on se, että kaikki metsät pitää suojella. Jos metsiä käyttää kestävästi kuten Suomessa, ne ovat entistä parempia hiilinieluja.”

EU:ssa hankalaksi tilanteen tekee se, että valtaosalle jäsenmaista metsät ovat vain pieni osa taloutta. Unionilla ei ole omaa metsäpolitiikkaa, mutta se ottaa metsiin kantaa välillisesti ympäristö- ja ilmastoteemojen kautta.

”Koska Saksan teollisuudelle metsäsektori on vähäpätöinen, (liittokansleri) Angela Merkel ei tule koskaan lyömään nyrkkiä pöytään ja sanomaan, että EU:n metsäteollisuus on pelastettava. Ainoa jäsenmaa, josta pääministeri voisi tulla vaatimaan tätä, on ehkä Suomi, mutta sekään ei takaa muutosta tilanteeseen.”