Teräksinen ritiläpolku suojaa lehdon herkkää kenttäkerrosta tallautumiselta. Kuva: Suvi Jylhänlehto
Puolen hehtaarin valkovuokkolehto säästyi rakentamiselta Oulun Toppilansaaressa ‒ nyt lehtokasveja uhkaa kuivuus ja pusikoituminen
Vuoden 2005 asuntomessualueella säästettiin Prikipuiston harvinainen valkovuokkoesiintymä.
Kuva: Suvi JylhänlehtoOulun Toppilansaaren Prikipuistossa sijaitsee harvinainen valkovuokkoesiintymä, joka kasvaa aivan levinneisyytensä äärirajoilla.
Alueella järjestettiin asuntomessut vuonna 2005. Oulun yliopiston biologian laitoksen kasvimuseo laati alueella luontoinventoinnin vuonna 2001, minkä yhteydessä valkovuokkoesiintymä löytyi.
”Pitkän jahnauksen jälkeen paikka päätettiin jättää tuhoamatta, vaikka rakentamispaineet silloin olivatkin kovat”, kasvimuseon museomestari Ari-Pekka Huhta kertoo.
Valkovuokkojen lisäksi Prikipuistossa kasvaa muun muassa käenkaalta, oravanmarjaa, kieloja, sudenmarjaa ja riidenliekoa. Huvila-ajoilta puistossa kasvaa jäänteenä varjoliljoja, puistolemmikkejä sekä villiintyneitä pihlaja-angervopensaikkoja.
Kasvien tallautumisen ehkäisemiseksi puistoon rakennettiin teräksinen ritiläpolku. Puisto on rajattu kivimuurilla ja kaiteilla ympärillä olevista tonteista sekä kevyen liikenteen väylistä.
Toppilansaaren viheralueista vastaava piiripuutarhuri Tuomo Kotasaari Oulun Infrasta toteaa, että puolen hehtaarin kokoinen Prikipuisto jäi vähän liian pieneksi. Rakennusten ympäröimänä alue ei ole enää niin kostea, kun sen pitäisi olla.
”Muistelen, että se on ollut paljon rehevämpi”, Kotasaari sanoo.
Lisäksi lehtokasvillisuutta uhkaa pihlaja-angervo. Sitä kitketään vuosittain pusikoitumisen ehkäisemiseksi. Muuten puiston annetaan olla luonnontilassa.
Kotasaari uskoo, että valkovuokkolehto säilyy, kun se on tähänkin saakka sinnitellyt.
”Luonto on sopeutuvainen.”
Lue myös kolumni:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
