Näin kävi lohenpoikasille, jotka yrittivät päästä mereen Kemijokea pitkin

Tutkimuksessa vapautettiin kaikkiaan 333 kappaletta radiolähettimillä merkittyä lohen vaelluspoikasta Valajas-, Petäjäs-, Ossaus- ja Taivalkoskien sekä Isohaaran voimalaitosten yläpuolelle. Kuva: Sanne Katainen

Luonnonvarakeskus tutki lohen vaelluspoikasten alasvaellusta Kemijoen alajuoksulla alkukesällä 2024. Tulosten mukaan vain pieni osa poikasista selviytyi kaikkien viiden voimalaitoksen ohi jokisuulle.

Kuolleisuus oli suurinta Petäjäskosken voimalaitoksella. Viiden voimalaitoksen yläpuolella vapautetuista selvisi alas jokisuulle keskimäärin vain 10 prosenttia merkityistä vaelluspoikasista. Veden lämpötila, voimalaitosten juoksutukset sekä ohijuoksutukset vaihtelivat, niinpä vapauttamisajankohta vaikutti vaelluspoikasten selviytymiseen.

Kemijoki on Suomen pisin joki. Kuva: Sanne Katainen

Heikoiten selviytyivät viimeisen, kevättulvan jälkeisen, vapautuserän vaelluspoikaset. Kaikkiaan poikasten selviytyminen oli huonompaa kuin vuonna 2023 tehdyssä esitutkimuksessa.

Vaelluspoikasten vaellus päättyi tavallisesti voimalaitosten läheisyyteen. Voimalaitokset myös hidastivat merkittävästi alasvaellusta. Ongelmat olivat suurimpia Petäjäskosken voimalaitoksella, mihin vaellus pysähtyi keskimäärin puoleksitoista vuorokaudeksi.

Petäjäskoskelle saapuneista poikasista keskimäärin vain 77 prosenttia selvitti tiensä voimalaitoksen alapuolelle. Muiden voimalaitosten läpi poikaset selvisivät huomattavasti tehokkaammin.

Petäjäskoskella ohijuoksutuspadon sijainti kaukana voimalaitokselta ja syvällä sijaitseva turbiinien vedenotto vaikeuttavat lohenpoikasten alasvaellusta.

Uutena kuolleisuutta aiheuttavana tekijänä vaelluspoikasilla havaittiin myös veden kaasupitoisuuden ylikyllästymisestä johtuvaa kaasukuplatautia ja sen aiheuttamaa kuolleisuutta.

Tautia esiintyikin tässä tutkimuksessa vain ensimmäisen vapautuserän vaelluspoikasilla, jolloin virtaamat voimalaitosrakenteiden läpi olivat tulvivassa Kemijoessa suurimmillaan.

Alimmilla jokiosuuksilla se oli riittävän voimakas tappaakseen lähes kaikki vapautusta odottaneet vaelluspoikaset.

Veden kokonaiskaasupitoisuuden ylikyllästymistä havaitaan luonnossa vesiputousten alla. Vastaava tilanne voi esiintyä vesivoimatuotantoon rakennetuilla joilla erityisesti tulvien aikana, jolloin vettä juoksutetaan voimalaitosten ja ohijuoksutuspatojen läpi paljon.

Kemijoen rakennetulla alajuoksulla havaituilla alhaisilla vaelluspoikasten selviytymisprosenteilla on vaikeaa palauttaa merkittävää lohen luonnonkiertoa esimerkiksi Ounasjokeen. Ongelmien vähentämiseksi tarvitaan toimivia alasvaellusratkaisuja, todetaan Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.