Enontekiöstä tavattuja Inocybe badjelanndana -lajiin kuuluvia sieniä. Kuva: Jukka Vauras
Tutkijat löysivät Suomesta kaksi uutta sienilajia – täällä ne kasvavat
Aiemmin tuntemattomat sienilajit kuuluvat risakkaisiin, jotka ovat enimmäkseen myrkyllisiä.
Inocybe minata -lajiin kuuluvia harvinaisia sieniä on löydetty Suomen lisäksi vain Sveitsistä. Kuva: Jukka VaurasTurun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkija ja Göteborgin yliopiston biologian ja ympäristötieteiden museoamanuenssi ovat löytäneet Suomesta kaksi tieteelle aiemmin tuntematonta sienilajia. Toinen uusista lajeista kasvaa Enontekiön tuntureilla, toinen Pirkanmaalla ja Kainuussa.
Lajit kuuluvat risakkaiden sukuun, jotka ovat enimmäkseen myrkkysieniä. Risakkaat ovat keskikokoisia helttasieniä, jotka muodostavat sienijuuria monien puulajien, jotkut lajit myös kämmeköiden kanssa, Turun yliopisto kertoo tiedotteessaan.
Uusien sienilajien löytyminen on pitkäjänteisen keruu- ja tutkimustyön ansiota. Kummatkin lajit esiintyvät elinympäristöissä, jotka ovat Suomessa vähälukuisia ja monenlaisen ihmistoiminnan, kuten ilmastonmuutoksen ja metsäojitusten, uhkaamia.
Toinen tutkijoiden löytämistä lajeista, Inocybe badjelanndana, kasvaa tuntureiden kalkkipitoisten lettojen ja purojen reunamilla usein yhdessä pajujen kanssa.
”Suomessa tällaisia elinympäristöjä tavataan vain Enontekiön korkeimmilla tuntureilla. Lajia on tavattu myös Ruotsin ja Norjan tuntureilta. Se on saanut nimensä ruotsalaisen Padjelantan kansallispuiston mukaan”, kertoo Turun yliopiston erikoistutkija Kati Pihlaja.
Toinen uusi risakaslaji, Inocybe minata, kasvaa luonnontilaisissa kosteissa lehdoissa ja myös rantapajukoissa. Lajinimi minata viittaa harvinaiseen tai uhanalaiseen.
”Suomessa tätä lajia on tavattu Pirkanmaalta ja Kainuusta pääasiassa luonnonsuojelualueilta. Sekä sienilajia että sen elinympäristöjä esiintyy Suomessa vain vähän. Suomen lisäksi lajista on havaintoja Sveitsistä”, Pihlaja kertoo.
Inocybe minata -lajin kasvupaikka Paltamossa Kainuussa. Kuva: Jukka VaurasTutkijoiden löytämille uusille sienilajeille ei ole ehditty antaa suomenkielisiä nimiä.
”Tieteelle uusien lajien löytyminen Suomen luonnosta on merkittävää. Olemme ruotsalaisen tutkijakollegani Ellen Larssonin kanssa kuvanneet näiden kahden lajin lisäksi viime vuosina kahdeksan muuta tieteelle uutta risakaslajia erityisesti Kölivuoriston alueelta, mutta myös Etelä- ja Pohjois-Suomesta”, Turun yliopiston tutkija Jukka Vauras kertoo tiedotteessa.
Suomessa on tehty sieniin liittyvää tieteellistä tutkimusta 150 vuotta, mutta sienet tunnetaan edelleen puutteellisesti. Tutkijat arvioivat, että tunnemme tuskin puoltakaan Suomessa esiintyvistä sienilajeista.
Sienillä on suuri merkitys ekosysteemien toiminnalle muun muassa lahotuksen ja ravinteiden kierron kannalta. Mykorritsasienet eli sienijuuren kautta symbioosissa puiden kanssa elävät sienet ovat elintärkeitä metsien kasvulle ja puiden hyvinvoinnille.
Inocybe badjelanndana kasvaa tuntureiden kalkkipitoisten lettojen ja purojen reunamilla. Kuvassa lajin kasvupaikka Padjelantan kansallispuistossa Ruotsissa. Kuva: Jukka VaurasArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
