Hirvikanta pysynyt ennallaan viime vuodesta – vasojen määrässä suuria alueellisia eroja

Vasojen määrässä havaittiin suuria alueellisia eroja. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman arvion mukaan Suomen hirvikannan koko syksyn 2025 metsästyskauden jälkeen oli noin 88 000 hirveä. Alueellisten riistaneuvostojen hirvitalousalueittain asettamat hirvitiheystavoitteet vastaavat noin 70 000–90 000 hirven kantaa koko maassa.

Suomen suurimmat hirvitiheydet eli yli 4,2 hirveä tuhannella hehtaarilla olivat Uudenmaan ja Pohjanmaan rannikoilla sekä Lounaissaaristossa. Muualla maassa hirvitiheydet vaihtelivat välillä 2,3–3,9 hirveä tuhannella hehtaarilla. Pohjoisen Suomen suurimmat hirvitiheydet olivat Lounais-Lapissa.

Luonnonvarakeskuksen tiedotteen mukaan vasatuotossa oli suuria alueellisia eroja. Korkeimmat vasatuotot olivat Oulun eteläpuolisella rannikolla, Pohjanmaalla, Keski-Suomen keskiosissa, Pohjois-Savon länsiosissa sekä Uudenmaan, Etelä-Hämeen ja Kaakkois-Suomen raja-alueella. Näillä alueilla oli 90 vasaa sataa hirvilehmää kohden. Huomattavan pieniä vasatuottoja eli alle 60 vasaa sataa lehmää kohden taas oli Uudenmaan läntisellä rannikolla, Lounais-Saaristossa, Pohjois-Karjalan itäosissa sekä pohjoisimmassa Lapissa.

Aikuisten hirvien sukupuolten lukusuhde oli useimmilla alueilla korkeintaan 1,5 hirvilehmää hirvisonnia kohden. Lukusuhde vastaa hirvikannan hoitosuunnitelmassa annettua tavoitetta.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain Luken kannanarviomallilla. Keskeisenä aineistona käytettiin Oma riista -palvelussa syksyn hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Hirvihavaintoja kirjasi 5254 seuruetta eli 96 prosenttia seurueista.

Lisäksi kanta-arviossa käytettiin apuna tietoja hirvien lento- ja maalaskennoista, hirvikolareiden lukumääristä sekä suurpetokantojen runsauksista.