Tiesitkö, että kolmella Suomen saarella asuu tällaisia sarvipäitä?
Säpin saaressa Selkämeren kansallispuistossa eläviä mufloneita tukiruokitaan talvella. Nyt ruokinnasta on noussut kohu.
Mufloni-uroksella on suuret, voimakkaasti kierteiset sarvet. Naaraan sarvet ovat hyvin pienet. Kuva: PixabayLuvian edustalla sijaitsevan Säpin saaren muflonit eli villilampaat ovat vieraslaji, jonka paikalliset ovat aikoinaan tuoneet saareen riistalajiksi. Muflonia on istutettu myös Inkoon Hättön saarelle ja Nauvoon. Kannan koko on yhteensä arviolta vähän yli sata yksilöä. Luonnonvaraisena muflonia voi tavata edelleen monilla Välimeren saarilla.
Reposaaren metsästysseuralla on metsästysvuokrasopimus Metsähallituksen kanssa. Sopimus antaa metsästysseuralle oikeuden metsästää muflonia sekä suorittaa tukiruokintaa. Metsästyksen tarkoitus on pitää muflonikanta riittävän pienenä, jotta eläimille riittää luonnonravintoa saarella. Vuosittaiset saalismäärät ovat kannan pienestä koosta johtuen vain muutamia yksilöitä.
Metsähallitus kertoo tiedotteessa, että retkeilijät ovat raportoineet tänä talvena tyhjästä ruokinta-automaatista. Metsähallitus on keskustellut tilanteesta Reposaaren metsästysseuran kanssa, joka on Metsähallituksen pyynnöstä toimittanut selvityksen tänä talvena tehdystä tukiruokinnasta. Saareen tehdään myös tarkastuskäynti, jossa tutkitaan automaattien toimintaa.
Tukiruokintaa tehdään eläinlääkärin neuvojen mukaisesti. Mufloni on luonnonvarainen eläin, jonka tukiruokinta vertautuu riistanhoitoon eli sen ruokinta ei vertaudu lampaaseen.
Nykyään suurin osa Säpin saaresta kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Muflonit laiduntavat Säpissä rantaniittyjä eli tekevät maisemanhoitotyötä, jota varten useilla muilla suojelualueilla on saaristoon kuljetettu lampaita.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat





