Metsän hinnoissa isot erot 2010-luvulla - Pohjanmaa vauhdissa, Lappi mataa

Metsänostajan silmissä siintävät useimmiten tulevat hakkuutulot. Kuva: Hanne Manelius+HANNE MANELIUS

Myytävä metsä on aina uniikki kohde, joka vaihtelee metsätyypin, puuston ja maantieteellisen sijainnin perusteella. Pohjois-Suomessa kasvu on hitaampaa ja vuosirenkaat tiiviitä. Etelässäkään kasvun kohinaa ei kuule, mutta silmä erottaa ripeämmän kasvun taimikoissa. Metsän houkuttelevuuteen vaikuttaa siis moni tekijä.

Maanmittauslaitoksen tiedoista voi laskea metsän hinnan kehityksen alueittain. Vuodesta 2010 vuoteen 2018 keskiarvohinta yli 10 hehtaarin metsätilakaupoissa on noussut eniten Keski-Pohjanmaalla, yli 40 prosenttia. Toki metsää saa sieltä edelleen noin puolta halvemmalla kuin vaikkapa Pirkanmaalta, Etelä-Karjalasta tai Varsinais-Suomesta. Toiseksi nopeinta hinnannousu on ollut Uudellamaalla ja sen jälkeen Pohjois-Pohjanmaalla.

Toisessa ääripäässä on Lappi. Siellä metsän hinta on välillä noussut, mutta MML:n tilastoitujen kauppojen keskihinta oli viime vuonna samalla tasolla kuin vuosikymmenen alussa. Hehtaarihinta Lapissa oli alle 900 euron. Selvästi muuta maata hitaammin hinta on noussut myös Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä. Tosin Hämeessä hinnat ovat jo muutenkin korkealla.

Metsän hinta on kuin kaksipuolinen lantti. Yksi sijoittaja saattaa laskea arvoa palstan hinnannousulle, toisen mielestä nousu tekee kannattavan ostokohteen löytymisen vain vaikeammaksi. Sijoituksen kannattavuuden määrittää kuitenkin pitkälti puun myynnin ajoitus, metsän kunto ja se, kuinka huolehtii tulevista metsänhoitotöistä ja niiden oikea-aikaisuudesta.

Alueellisiin ja tilakohtaisiin hintaeroihin vaikuttavat paljon metsän sijainti ja se, kuinka hyvin puu liikkuu kyseiseltä alueelta. Osansa metsän hintakehitykseen vaikuttavat tehtaiden sijainti ja mahdolliset investointi- ja sulkemispäätökset. Niihin tavallisella metsänomistajalla on niukasti vaikutusvaltaa.