Suurin osa MT:n kyselyyn vastanneista kertoo hakevansa kuusen omasta metsästä tai pihalta, mutta osa hankkii kuusensa torilta. Kuva: Sanne Katainen
Minä päivänä kuusi kuuluu tuoda sisälle? MT:n lukijoilla vahvat perinteet – yksi päivä on ylitse muiden
Kuusenhakuun liittyy usein perinteitä. Moni hakee kuusen joka vuosi samana päivänä.
Joulukuusi on tärkeä osa jouluperinteitä. Suurin osa MT:n lukijoista hakee kuusen omasta metsästä ja tuo sisälle aattona tai aatonaattona. Kuva: Jarkko SirkiäValtaosa MT:n lukijoista tuo joulukuusen sisälle joulun aatonaattona. Näin tekee 36 prosenttia, selviää MT:n kyselystä. Reilu neljännes tuo kuusen sisälle vasta jouluaattona.
Niin ikään reilu neljännes tuo kuusen kotiinsa joulunalusviikolla. 12 prosenttia vastaajista kertoo hakevansa kuusen jo ennen joulunalusviikkoa.
Monelle kuusen hakemiseen kuuluu omat perinteensä. Puolet vastaajista pitää tärkeänä tuoda kuusi sisälle tiettynä samana päivänä.
Moni vastaaja kertoo hakevansa joulukuusen omasta metsästä.
”Haen kuuseni metsänhoidollisin perustein”, sanoo eräs kyselyyn vastanneista.
Vastakkaisiakin mielipiteitä löytyy.
”Ei oo oikea joulukuusi jos ei sitä ole haettu vieraan metsästä”, toteaa toinen vastaaja.
Kuusen hakeminen aatonaattona voi helpottaa jouluaaton kiireitä.
”Kun joulukuusi on laitettu jo aatonaattona, voi aattona jo rauhoittua joulun viettoon. Työt on navetassa tehtävä joka päivä, niin kodin voi laittaa jouluun jo aikaisemmin”, kertoo lukija.
Muutama lukija paljastaa tekevänsä kuusenhakureissusta melkoisen operaation.
”Omasta metsästä käydään kuusi, syksyllä jo katsellaan valmiiksi joulukuusiehdokkaat. Sitten tarvotaan hangessa hakemaan ja kaatamaan, ei pidä olla liian helppoa.”
”Etsitään muka parempaa ja parempaa ja tarvotaan tunti toista umpihangessa ja lopulta päädytään siihen ensimmäiseen harvaoksaiseen/kenolatvaiseen tai muuten vain vinksahtaneeseen yksilöön.”
”Kun tyttäreni asuivat vielä kotona, heidän kanssaan haettiin kuusi yleensä aattoaamuna. Perinteeseen kuului, että kuusta valittiin huolellisesti. Monta yksilöä raakattiin, ennen kuin oltiin väsyneitä hangessa tarpomisesta ja aika kaukana tiestä. Sitten lopulta yleensä valittiin se, mihin silmä oli osunut ihan ensimmäisenä, ellei vastaan ollut tullut ihan huippuyksikköä. Oli ihan oma fiiliksensä tulla joulupuurolle, kun oli ulkoilusta hiki pinnassa, posket punaisina ja hyvä mieli.”
Monilla muillakin kuusenhakuun liittyy mukavia perinteitä.
”Kuusi haetaan ajoissa metsästä ja hakuun liittyy makkaran paisto nuotiolla ja aikaisempien kuusenhakukertojen muistelu samalla makkaranpaiston kanssa.”
”Joka vuosi vähintään yksi koriste on uusi, esimerkiksi enkeli tai pallo. Yksi ei niin normaali koriste kuusessa on kirkkaanpunainen käyttämätön pikku öljykannu. Perinne alkoi jo 90-luvulta, kun perheenisä sen sinne sujautti koristelun yhteydessä. Kannu jakaa mielipiteitä saako se olla siellä vai ei.”
Osa valitsee joulukuusen omasta metsästään metsänhoidollisin perustein. Kuva: Jaana KankaanpääOsa vastaajista ei tuo enää lainkaan kuusta sisälle, vaan koristelee puun pihalle tai käyttää muovikuusta. Eräs vastaaja päätyi joulumäntyyn.
”Tänä vuonna puoliso ehdotti vitsinä joulumäntyä. Sitä saa mitä tilaa.”
”Kuusi tulee tai on tulematta. Miten mieli tekee.”
”Ei tuo enää joulukuusta sisälle. Terassilla valaistu kuusi ja sitä katsellaan.”
”Meillä on muovikuusi. Sama kuusi jo 20 vuotta.”
Osa kertoo säilyttävänsä kuusen loppiaiseen asti. Jotkut syöttävät kuusen joulun jälkeen lampaille tai hevosille. Eräs lukija kertoo pitävänsä kuusen esillä helmikuulle saakka.
”Ennätykseni taitaa olla helmikuun puolivälissä. Komeat kasvaimet ovat kuusessani aina ennen poisvientiä. Puolisoni ei anna pitää valoja kuusessa enää helmikuun alun jälkeen.”
MT:n kyselyyn vastasi 753 henkilöä. Kysely tehtiin mt.fi-verkkosivulla 14.–18.12.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
