Asiantuntijalta: Ilmastonmuutoksen ja sodan aiheuttamat kriisit vaativat ratkaisuja, joissa kaikki voittavat

Elämme keskellä monikriisiä, jossa luonnon köyhtyminen, ilmastonmuutos sekä talouteen, terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät haasteet kietoutuvat yhteen ja vahvistavat toinen toisiaan.

Kun painopiste vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa siirtyy turvallisuuteen, ympäristötavoitteet uhkaavat jäädä muiden haasteiden varjoon.

Maailman talousfoorumin riskiarvion mukaan ympäristöriskit ovat keskipitkällä aikavälillä merkittävimpiä ihmistä uhkaavia haasteita. Ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen hillintä ovatkin ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä. Ne luovat pohjan muihin haasteisiin vastaamiselle ja varmistavat pitkällä aikavälillä Suomen taloudellisen vakauden ja turvallisuuden.

Monikriisiin vastaaminen vaatii kokonaistarkastelua ja kaikkia hyödyttävien ratkaisujen (win-win) eli yhteishyötyjen tehokasta tunnistamista ja hyödyntämistä.

Win-win-ratkaisut vastaavat yhtäaikaisesti useampaan haasteeseen ja ovat siten yhteiskunnalle kustannustehokkaita. Ne tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumista, luonnon köyhtymisen hidastamista, turvallisuutta ja puolustusta, terveyttä ja hyvinvointia, yhteiskunnallista koheesiota sekä taloutta ja työllisyyttä.

Yhteishyödyt nousivat keskiöön Eurooppa-foorumilla, joka on Suomen johtava Eurooppa-poliittinen keskusteluareena.

Globaaliin muutoskestävyyteen ja win-win-ratkaisuihin toivat näkökulmia ja konkreettisia esimerkkejä kanssamme ympäristöministeriön ylijohtaja Tarja Haaranen, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko, Valion kehityspäällikkö Erika Haakana sekä Turun yliopiston apulaisprofessori Anne Quarshie.

Win-win-ratkaisuja voidaan edistää kaikilla sektoreilla.

Itärajan soiden ennallistamisen ja sotilaallisen maanpuolustuksen yhteishyötyjen tavoittelu on konkreettinen esimerkki, joka on herättänyt keskustelua Venäjän hyökkäyssodan aikana. Ympäristöministeriön ja puolustusministeriön johtaman työryhmän kesällä julkistaman raportin mukaan luonnon ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteishyödyt ovat merkittäviä.

Puolustusteknologian kehittämisessä yhteishyötyjä voidaan lisätä esimerkiksi hyödyntämällä kehitettyjä sensoriteknologioita rauhan aikana entistä tehokkaammin ympäristön seurannassa.

Yhteishyötyjä syntyy tehokkaasti myös edistämällä maatalouden muutoskestävyyttä ja uudistavaa liiketoimintaa. Luonnon monimuotoisuutta maatalousalueilla vahvistavat toimet parantavat ilmasto- ja vesistöhyötyjen rinnalla myös esimerkiksi Suomen huoltovarmuutta vähentämällä riippuvuutta ulkomailta rahdattavista lannoitteista, torjunta-aineista, kylvösiemenistä ja eläinten rehusta.

Kaupunkien viherinfrastruktuurin kehittäminen win-win-ratkaisuna ei ole pelkästään ekologinen ratkaisu kaupunkiluonnon vahvistamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, vaan myös sosiaalinen työkalu laadukkaan kaupunkielämän kehittämiseksi, joka on nykyistä vahvemmin kytkettävä strategiseen turvallisuussuunnitteluun.

Win-win-ratkaisujen tuottamat yhteishyödyt vahvistavat Suomen turvallisuutta, vaurautta, huoltovarmuutta, riippumattomuutta sekä sosiaalista ja ekologista eheyttä myös tulevaisuusskenaarioissa, joissa kansainvälinen yhteistyö heikkenee ja kansalliset prioriteetit muuttuvat.

Eurooppa-foorumin keskustelussa kiteytyi ajatus siitä, että tehokkaat win-win-ratkaisut perustuvat uteliaisuuteen, rohkeuteen, yllättäviin kumppanuuksiin, arvon kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, sekä ennen kaikkea liikkeelle lähtemiseen, joka voi johtaa joko onnistumisiin tai epäonnistumisiin.

Win-win ratkaisujen edistämiseksi tarvitaan ennen kaikkea johdonmukaisia toimia sekä valtiotasolla, vapaaehtoiskentällä että kansalaisyhteiskunnassa. Tutkimus- ja innovaatiorahoituksella on merkittävä potentiaali win-win-ratkaisujen tunnistamisessa ja niiden vaikutusten tutkimisessa.

Näitä ratkaisuja edistämällä Suomi voi aktiivisesti vastata muuttuvan geopoliittisen tilanteen haasteisiin ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen murtumiseen sekä tukea maamme muutoskestävyyttä ja ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta.

Näistä ratkaisuista ja keinoista edistää niitä tarvitaan enemmän keskustelua ja konkretiaa.

Nora Fagerholm

professori

Maantieteen ja geologian laitos, Turun yliopisto

Ilari E. Sääksjärvi

professori

Biodiversiteettitieteiden laitos, Turun yliopisto