Kuhmo saa harvinaisen kunnian: Suomen ensimmäinen kansainvälinen tukkilaiskaupunki
Kuhmon metsien ja vesireittien uittohistoria sekä elävä tukkilaiskulttuuri nostaa kaupungin kansainvälisten tukkilaiskaupunkien rinnalle.
Kuhmon historiassa puutavaran vesikuljetuksilla on ollut merkittävä rooli. Kuva: Virva RyynänenKansainvälisen tukkilaismiesten liitto luovuttaa 27.6. Kuhmolle Suomen ensimmäisen Kansainvälinen tukkilaiskaupunki -tunnuksen.
Tunnus myönnetään paikkakunnille, joilla puutavaran vesikuljetuksilla on ollut merkittävä rooli alueen historiassa ja joissa perinnettä vaalitaan edelleen aktiivisesti. Kansainväliseen tukkilaiskaupunkien verkostoon kuuluu historiallisia uittoalueita eri puolilta Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.
Kuhmossa metsät, vesistöt ja uitto kulkivat rinta rinnan sukupolvien ajan. Vesireitit olivat vuosikymmeniä keskeinen osa puutavaran kuljetusta, ja uitto tarjosi toimeentulon lukuisille kuhmolaisille. Samalla syntyi vahva tukkilaiskulttuuri, jonka taidot, tarinat ja yhteisöllisyys ovat säilyneet osana paikallista identiteettiä.
Kuhmossa järjestetään 25.–28.6. tukkilaisviikko, jolloin opetellaan ja kilpaillaan perinteisissä tukkilaislajeissa. Osallistujat pääsevät harjoittelemaan muun muassa tukeilla liikkumista, sauvontaa sekä muita tukkilaisurheilun perustaitoja kokeneiden ohjaajien johdolla.
Ensimmäiset tukkilaisten SM-kisat järjestettiin Kuhmossa vuonna 1949.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
