Ammattikalastajakin haluaisi elää norppavesillä

Tarmo Tolvanen (vas.) ja Tarja Lötjönen kalastavat Saimaalla ammatikseen. Tällä hetkellä heillä on pyynnissä noin sata verkkoa. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkisto

RANTASALMI (MT)

”Ammattikalastaja on Saimaalla uhanalaisempi kuin norppa”, rantasalmelaiset Tarmo Tolvanen ja Tarja Lötjönen sanovat. Pariskunta hankkii toimeentulonsa kalastamalla noin 20 000 vesihehtaarilla Rantasalmen norppa-alueella. Kalastusyritys täyttää tänä vuonna 20 vuotta.

”Savonlinnan ja Varkauden välillä tällä puolen rantaa on neljä ammattikalastajaa, Porovedellä kaksi. Koko Saimaalla ammattilaisia on alle 30”, Tarmo Tolvanen laskee vetäessään 55 millin solmuvälin verkkoa avannosta jäälle.

Nostoavannon Tolvanen surautti hetkessä auki pitkälaippaisella moottorisahalla. Tänä talvena pitkää laippaa ei tarvita, viime viikolla jää oli 10–30 sentin vahvuista. Virtaavissa salmissa jää on yhä vaarallisen ohutta, ne paikat on syytä tietää ja kiertää.

Tänä talvena jäällä on ollut ilo kulkea, kun sinne pitkän odotuksen jälkeen pääsi. On hyvin harvinaista, että jää kantaa kalastajia vasta tammikuun lopulla. Nyt lunta on jäällä vähän, vettä ja sohjoa ei lainkaan.

”Haukivedellä norppia on virallisesti 51”, Tolvanen sanoo. Hän epäilee lukua liian pieneksi, koska avovesiaikaan näkyy joka päivä vähintään puolenkymmentä norppaa.

”Yllättävän aikaisin norpat makoilevat jäällä”, Tarja Lötjönen ihmettelee. Viime viikolla jo näkyi pari köllöttelevän luodon kupeella.

Yhdessä verkkoavannossa on norpan hengitysreikä, alle kymmensenttinen sula kohta. Veden alla olevat kaksi verkkoa norppa on osannut välttää.

Tolvasen ja Lötjösen verkkoihin ei ole koskaan jäänyt yhtään norppaa. ”Troolissa oli yksi kuollut norppa, 34-vuotias”, Tolvanen muistaa.

Pariskunnan mielestä verkkopyynnin uhkaa liioitellaan. Jos norppia hukkuisi verkkoihin paljon, heidän pyydyksiinsä niitä olisi pitänyt menehtyä tosi paljon, koska jonakin talvena vedessä on ollut jopa 400 verkkoa. Nyt niitä on toistasataa.

”Ohutlankaisiin verkkoihin norppa ei jää, vaan ui läpi ja jättää hevosenmentävän reijän.” Kaksilankaisia riimuverkkoja ei saa käyttää, niillä saisi hyvin mateita. Mateet on pyydystettävä katiskoilla.

Vesannolta Tolvanen osti puoli kilometriä kettutarhaa ja teki verkoista katiskoita. Pariskunnan madekatiskamalli on vain noin 30 senttiä korkea kanttinen pyydys.

Satamassa on suuri rysä, jonka kalterien välistä norppa ei mahdu sisään pyydykseen. Samat kalterit pitävät myös parvikala muikun poissa rysästä, siksi sitä ei kannata veteen laskea.

Avorysästä muikun pyynnissä piti luopua jo kauan sitten. Rysissä asui 3–4 norppaa jatkuvasti ja ne veivät kalat ennen kalastajaa.

”Tili tehdään kuhalla”, Tolvanen ja Lötjönen sanovat. Kuhaa tulee hyvin ja siitä varkautelainen jalostaja maksaa noin kuusi euroa kilolta.

Made on toinen haluttu talvikala. Madesesonki on nyt parhaimmillaan.

Sataman kalankäsittelytilat on rakennettu EU-tuella vuonna 1999. Kunnan omistamassa rakennuksessa kalaosuuskunta on vuokralla. Alunperin osuuskunnassa oli kahdeksan osakasta, nyt enää yksi.

”Annettaisiin harvojen ammattilaisten kalastaa”, Tolvanen toivoo. Ellei liikkumis- ja pyyntirajoituksia norpan takia olisi, hän pystyisi palkkaamaan heti noin neljä vierasta töihin.

”Järvessä on hyvin kalaa ja ihmiset sitä haluaisivat syödä. Nyt tilanteesta hyötyy norjalainen kassilohen kasvatus”.

Nuoria ammattikalastajia epävarma ala ei houkuta.

Tarja Lötjönen toivoo, ettei kotitarvekalastustakaan enempää rajoitettaisi. Vanhemmille ihmisille pyynti on hyvää hyötyliikuntaa.

Osakaskunnat ja ammattikalastajat saavat ”tuntuvat” korvaukset kalastusrajoitusten takia. ”Korvaus tuntuu pahalta”, Tolvanen sanoo. Mieluimmin hän kalastaisi ilman rajoituksia.

Tolvanen ja Lötjönen pelkäävät, että vuonna 2015 annettava norppa-asetus kaventaa heidän leipäänsä entisestään. Tähän mennessä jokainen uusi säädös on niin tehnyt.

Pahimpana pelkona on ympärivuotinen verkkopyyntikielto Lappeenrannan ja Joensuun väliselle Saimaalle.

Moottorikelkoilla Tolvanen ja Lötjönen saavat pyydyksillä käydä vielä ensi viikollakin. Silloin muiden moottoriliikenne norppa-alueilla on kielletty.

”Norppien kanssa olemme aina pärjänneet. Suojelijoiden kanssa ei pärjätä”, Tolvanen sanoo.

Sisävesien ammattikalastajan ymmärtäjiä on eduskunnassakin niukasti, vain perussuomalaiset ja osa keskustalaisista. ”Maakuntajohtaja Matti Viialainen piti ammattilaisten puolia”, Tolvanen kiittelee.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF