Siitä se lähtee: Luken tutkijat pannoittivat ensimmäisen villisian satelliittipohjaista seurantaa varten Virolahdella

Luonnonvarakeskuksen tutkijat toivovat, ettei pannoitettuja villisikoja ammuttaisi. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat pannoittaneet ensimmäisen villisian satelliittipohjaista seurantaa varten viime perjantaina Virolahdella.

Satelliittipohjaisella pantaseurannalla selvitetään villisikojen elinympäristön käyttöä sekä niiden liikkuvuutta. Luonnonvarakeskus kertoo tiedotteessaan, että villisian käyttäytymistä tutkitaan entistä tarkemmin myös afrikkalaisen sikaruttoriskin takia.

Satelliittiteknologiaa hyödyntävä seurantalaite mahdollistaa Luken mukaan villisikojen lähes reaaliaikaisen käyttäytymisen seurannan. Suomen lisäksi villisikojen liikkeitä voidaan seurata myös Venäjän puolella.

Tutkijat toivovat, että pannoitettuja yksilöitä ei metsästettäisi. Mahdollisten nukutusainejäämien takia lihankäytölle ihmisravinnoksi on kuuden kuukauden varoaika. Mikäli merkitty yksilö kuitenkin ammutaan, niin panta tulisi palauttaa Luonnonvarakeskukselle. Panta on väriltään keltainen ja lisäksi pantasioilla on korvissaan keltaiset korvamerkit.

Tämän vuoden aikana Luonnonvarakeskuksen tavoitteena on pannoittaa yhteensä 20 villisikaa niiden levinneisyyden ydinalueilla, erityisesti Kaakkois-Suomessa.

Tutkittu tieto villisian käyttäytymisestä parantaa Luken mukaan kanta-arvion luotettavuutta ja auttaa villisian aiheuttamien vahinkojen seurannassa ja kannan hallinnassa.

Tuoreimman kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden tammikuun alussa keskimäärin 1 400 villisikaa.

Lue lisää:

Villisikojen metsästyksestä maksettava seuratoiminta-avustus nousi sataan euroon

20 villisialle on varattu paikannuspannat – eläinten seurannalla halutaan muun muassa selvittää millaisissa elinympäristöissä ne liikkuvat

Villisikakanta on pienentynyt arviolta kolmanneksen viime vuoteen verrattuna – Suomessa oli tammikuun alussa keskimäärin 1 400 villisikaa