Ennallistaminen on suuri kupla
Ennallistamisen ekologinen pohja on heikko ja siksi se on myyty unelmana, josta kaikki hyötyvät, kirjoittaa Seppo Vuokko. ”Ennallistamisen kustannukset ovat todellisia, mutta taloudelliset hyödyt pelkkää kuvittelua.”Luonnonsuojelijat ovat erinomaisia näkemystensä kauppiaina. Kaikki tietävät, että luonnon tila oli ennen parempi eikä kukaan halua leimautua luonnonsuojelun vastustajaksi.
Kun päättäjille tuodaan eteen suunnitelma, jolla luonnon tila palautetaan jälleen hyväksi, hanke hyväksytään tuota pikaa. Ennallistamisen ekologinen pohja on heikko ja siksi se on myyty unelmana, josta kaikki hyötyvät.
Pienissä puitteissa ennallistaminen on toki mahdollista ja joskus jopa hyväksi luonnolle. Metsää voidaan palauttaa alueille, josta metsät ovat hävinneet. Joista voidaan purkaa vaelluskalojen esteinä olevia patoja.
Ennallistamisen kustannukset ovat todellisia, mutta taloudelliset hyödyt pelkkää kuvittelua.
Koko ekosysteemin palauttaminen sellaiseksi kuin se joskus on ollut, on mahdoton ajatus. Kullakin paikalla lajisto kehittyy ja muuttuu ympäristötekijöiden säätelemällä tavalla. Pienet lammet kasvavat umpeen. Matalat lahdet ruohottuvat ja kehityksensä alkuvaiheessa ne ovat hyviä lintuvesiä. Runsas kasvillisuus täyttää lopulta koko lahden ja entisestä järvestä on tullut suo.
Aivan samalla tavalla muuttuvat muutkin elinympäristöt omien lakiensa mukaan.
Ennallistamisen kustannukset ovat todellisia, mutta taloudelliset hyödyt pelkkää kuvittelua. Jos ennallistaminen todella toisi sijoitetut varat moninkertaisina takaisin, kaiken maailman elon muskit olisivat jo sijoittaneet siihen miljardeja!
Lintuvesillä on jo pitkään tehty ennallistamistoimia, mutta niiden kokonaisvaikutusta ei ole arvioitu. Tavoitteena on ollut kohteen palauttaminen sellaiseksi lintuparatiisiksi kuin se on ollut vuosikymmeniä sitten. Se edellyttää, että poistetaan jokaiselta hehtaarilta vuosittain 50‒100 tonnia eloperäistä ainesta. Mihin se sijoitetaan ja mitä se maksaa?
Tässäkään ”ennallistamisessa” ei ole hyväksytty luonnon omaa kehitystä, vaan on lähdetty rakentamaan ihmisille – lintuharrastajille – sopivaa luontoa.
Samanlainen epäsuhta koskee useita muitakin ennallistamistoimia. Jos yhdessä paikassa tehdään ”hyvää”, joku toinen paikka kärsii.
Ilmaston jatkuva lämpeneminen on jo muuttanut luontoa. Toiset lajit runsastuvat, toiset niukentuvat. Tätä kehitystä ennallistamishankkeet eivät estä. Yksityiskohdissaan elinympäristöjen muutos ei ole ennustettavissa eikä se tapahdu parlamentin tahdon vaan luonnon omien ehtojen mukaan.
Seppo Vuokko
tietokirjailija
Savitaipale
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat










