Aarre: 86-vuotias Heimo Hanhisuanto lähti metsätöihin 13-vuotiaana – Susivaaran 20 000 hehtaarin avohakkuu oli savotoista suurin

Metsuri Heimo Hanhisuanto on pysynyt riskissä kunnossa osin kilpahiihtouransakin ansiosta. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1994. Kuva: Kari Lindholm

”Mulla oli helppo aloittaa savottahommat, koska Osaran hakkuualue alkoi kotitalon takapihalta Kouvan Kortepalosta”, kertoo omakotitalossaan kahvia keittelevä Heimo Hanhisuanto, 86, Pudasjärveltä.

Vielä ikämiehenäkin suoraryhtinen Hanhisuanto tähdentää, että pihan takana ei ollut mikä tahansa Osaran aukko, niitähän riittää Pohjois-Suomessa sadoittain.

Kyseessä oli se kaikkein suurin: Susivaaran 20 000 hehtaarin avohakkuu, joka työllisti parhaimmillaan 500 savottamiestä sekä koko joukon kämppäemäntiä, metsänhiihtäjiä ja kymppejä.

Pudasjärven Seeterinpalosta talvella 1947–48 käynnistyneet valtionmaiden hakkuut laajenivat Susivaaran savottakeskittymän alueella lopulta hurjiin mittoihin, kun pienemmät hakkuuaukot saavuttivat toisensa 1950-luvulla.

”Kauhealta ne näyttivät, kuunmaisemiksi nimitettiin. Mutta niin se mettä kasvoi viimein takaisin.”

Siinä vaiheessa, kun seudulla käynnisteltiin ensimmäisiä savotoita, Heimo Hanhisuanto oli jo palannut sotavuosien pitkäksi venyneeltä evakkoreissultaan Ruotsista. 13-vuotias Heimo sai ensimmäiseksi hommakseen sammaleiden keruun. Sitä seurasi turpeiden kuokkiminen ja niiden kuivattaminen kämpän lattian ja laipion lämpöeristeiksi.

Kun Heimo täytti 14 vuotta, hän pestautui savotalle.

”Meillä oli oma pöllipalsta. Isäukko kaatoi aamutuimaan paksutyvisiä kuusia, ja minä valmistin ne sitten pölleiksi.”

Heimo Hanhisuanto tarkkaili Susivaaran suursavotan elämänmenoa vuosikausia. Kun tieto työmahdollisuuksista levisi läpi Suomen, savotta veti puoleensa monenlaista porukkaa.

Mitä kaikkea Hanhisuvanto savotoilla näki? Millaiset olivat ensimmäiset moottorisahat? Entä millaisia kokemuksia hänellä on pahamaineisista vesakkomyrkyistä? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.