Tuulenkaadoille tarvitaan jatkossa kekseliäitä käyttötapoja – ilmastomallit ennustavat voimakkaita myrskytuulia, jotka koettelevat metsiä
Kun hurrikaanit voimistuvat, niiden aiheuttamien tuhojen määrä lisääntyy merkittävästi.
Myrskytuulen aiheuttamaa tuhoa kesältä 2025. Kuva: Rami Marjamäki29.9.202519:00
Yhdysvaltojen Uudeksi Englanniksi kutsuttuihin osavaltioihin iski vuonna 1938 poikkeuksellisen voimakas hirmumyrsky. Uuden Englannin suuri hurrikaani kaatoi kerralla mahdollisesti jopa 18 prosenttia koko alueen puustosta ja vapautti ilmakehään reilut sata miljoonaa tonnia hiiltä.
Uuden Englannin osavaltioiden nykyinen puumäärä on selvästi pienempi kuin tuolloin, mutta ilmaston lämpeneminen on alkanut lisätä myrskyjen voimaa. Mallinnuksien mukaan voimakkaimpien Uuteen Englantiin iskevien myrskyjen tuulennopeudet voivat 30 vuoden päästä ylittää aiemmat ennätykset 8–16 prosentilla ja vuosisadan lopulla 35 prosentilla.
Nämä ovat vielä melko varovaisia arvioita; jotkut ilmastomallit ovat ennustaneet selvästi suurempia lisäyksiä myrskytuulien maksiminopeuksiin.
Mutta vaikka myrskyjen voimakkuus kasvaisi vain hiukan, niiden aiheuttamien tuhojen määrä lisääntyy merkittävästi. Puut ovat tottuneet ottamaan vastaan vain tietyn suuruisia rasitusvoimia ja kun tuulen nopeus kaksinkertaistuu, sen sisältämä energiamäärä kasvaa kahdeksankertaiseksi.
Tästä syystä jo melko vähäinen kasvu tuulien maksiminopeudessa moninkertaistaa tuulenkaatojen määrän.
Vaikka myrskyjen voimakkuus kasvaisi vain hiukan, niiden aiheuttamien tuhojen määrä lisääntyy merkittävästi.
Uusien laskelmien mukaan Uuden Englannin alueelle omana aikanamme iskevä, voimakkuudeltaan vain hiukan vanhan normaalin ylittävä hurrikaani vapauttaisi ilmakehään noin 70 miljoonaa tonnia hiiltä.
Päästöstä puolet syntyisi tutkijoiden käyttämän mallin mukaan kahden vuosikymmenen kuluessa ja 90 prosenttia sadan vuoden aikana. Laskelmissa oletetaan, että 25 prosenttia tuulenkaadoista pystyttäisiin hyödyntämään tukkipuuna niin, että niiden sisältämä hiili varastoituisi rakennuksiin ja muihin rakenteisiin pitkäaikaisella tavalla.
Ellemme onnistu pysäyttämään lämpenemistä, aiempaa hurjemmat myrskyt saattavat pian runnella puuston pahaan kuntoon joka vuosi kymmenillä eri alueilla, eri puolilla maailmaa.
Hirmumyrskyjen ilmakehään vapauttama hiili voi siis pian muodostaa ison siivun kaikista ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Asiaa ei ole huomioitu valtioiden virallisissa suunnitelmissa.
Monimuotoisen metsätalouden maissa tuulenkaadoista voidaan tehdä esimerkiksi vaate- tai hiilikuituja, lastulevyjä, ligniiniä, muoveja, kartonkia tai paperia.
Tehokkain tapa pienentää näitä päästöjä olisi tehostaa tuulenkaatojen talteenottoa. Kovilla tuulilla on valitettavasti ikävä tapa repiä kaatuneiden puiden rungot rikki niin, että ne eivät enää kelpaa tukkipuuksi.
Poikkeukselliset myrskyt johtavat helposti paikallisella tasolla myös muunlaisen puun ylitarjontaan niin, että iso osa kaatuneista rungoista yksinkertaisesti vain lahoaa paikoilleen. Monimuotoisen metsätalouden maissa tuulenkaadoista voidaan tehdä esimerkiksi vaate- tai hiilikuituja, lastulevyjä, ligniiniä, muoveja, kartonkia tai paperia.
Kaikilla mailla ei kuitenkaan ole tähän pystyviä teollisuuslaitoksia. Niissä kannattaisi kehittää menetelmiä, joiden avulla kaatuneet rungot voitaisiin varastoida jollakin pitkäaikaisella tavalla niin, että niiden sisältämä hiili pysyy poissa ilmakehästä.
Olisi tärkeää varautua näihin haasteisiin jo hyvissä ajoin etukäteen. Suomalaisilla metsäyhtiöillä ja metsäalan konsulteilla voisi olla asiassa keskeinen rooli.
Kolumnisti Risto Isomäki on metsänomistaja, joka kirjoittaa tietokirjoja ja tieteisromaaneja.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
