Isomäki: Suomen olisi järjetöntä ostaa EU:sta hiilensidontaa – voisimme itse hoitaa homman kotiin paljon halvemmalla
Risto Isomäki ehdottaa, että voisimme alkaa varastoida muun muassa hakkuutähteitä ja taimikonhoidossa syntynyttä rankaa epäonnistuneella tavalla kuivattujen soiden ojiin.
Metsiimme jäi vuoden 2023 hakkuiden jäljiltä lahoamaan ainakin 15–20 miljoonaa kuutiota hakkuutähteitä ja taimikonhoidon jäljiltä pienempi määrä ohutta rankaa. Kuva: Sari Gustafsson24.9.202409:00
Ympäristöministeriön tuoreen arvion mukaan Suomi saattaa lähitulevaisuudessa joutua ostamaan muilta EU-mailta 0,8–2 miljardin euron verran hiilidioksidin sidontapalveluja, erittäin korkealla hinnalla.
Hiilen varastoiminen kasvaviin metsiin ja maaperään on aina sitä helpompaa, mitä kylmemmistä olosuhteista on kyse. Eloperäinen aines hajoaa nopeammin lämpimämmissä olosuhteissa. Pohjoisen havumetsävyöhykkeen maaperässä on tästä syystä keskimäärin paljon suurempia hehtaarikohtaisia hiilivarastoja kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, tropiikista puhumattakaan.
Etelä- ja Keski-Euroopan metsät ja maaperä ovat sitä paitsi jo alkaneet muuttua hiilinieluista hiilipäästöjen lähteiksi. Tämä on tähän mennessä johtunut ennen kaikkea myrsky- ja hyönteistuhoista sekä metsäpalojen yleistymisestä. Pelkät kaarnakuoriaiset ovat jo tehneet eräiden Keski-Euroopan maiden metsistä isoja uusia päästölähteitä.
Ongelma kärjistyy jatkossa ilmaston lämpenemisen myötä. Havumetsien osuus metsien pinta-alasta on EU:n alueella kasvatettu luonnottoman suureksi.
Havupuiden ongelmat pahenevat Suomessakin, kun myös tuhohyönteisten tappamista pienistä mäntyryhmistä on tänä kesänä tullut aiempaa tavallisempi näky. Suomen tilanne ei kuitenkaan ole läheskään yhtä kriittinen kuin monien eteläisempien EU-maiden.
Keskipitkällä aikavälillä huomionarvoisinta on se, että Etelä-Eurooppa on kuivumassa jonkinlaiseksi puoliaavikoksi. Ilmastovyöhykkeet siirtyvät lämpenemisen myötä ennennäkemättömällä vauhdilla. Saharan eteläpuolella sijaitsevan Sahelin sademäärät ovat jo pitkään kasvaneet samaan aikaan, kun Etelä-Eurooppa on kuihtunut yhä kuivemmaksi.
Eikö meidän kannattaisi jättää eurooppalaiset hiilinielut ostamatta ja käyttää vähän pienempi summa rahaa hiilensidontaan omassa maassamme? Varsinkin, kun Suomen alueella nyt todellakin sattuu olemaan hiilen varastoimiseen ratkaisevasti paremmin soveltuvat olosuhteet.
Tällöin myös rahat jäisivät Suomeen ja tukisivat valtiontalouden tasapainottamista ja työllisyyttä.
Metsämme tuottivat vuonna 2023 yhteensä 103 miljoonaa kuutiota uutta runkopuuta. Tästä korjattiin teollisuutta varten 59 miljoonaa ja lämmityspuuksi 10 miljoonaa kuutiota. Runkopuun niin sanottu luonnollinen poistuma oli 11 miljoonaa kuutiota. Metsien runkopuumäärä siis kasvoi vuodessa vähän yli 20 miljoonalla kuutiolla. Metsiimme jäi hakkuiden jäljiltä lahoamaan ainakin 15–20 miljoonaa kuutiota hakkuutähteitä ja taimikonhoidon jäljiltä pienempi määrä ohutta rankaa.
Suomessa on eri arvioiden mukaan 1–2,5 miljoonaa hehtaaria epäonnistuneella tavalla metsiksi ojitettuja soita. Jos tällaisia soita ennallistetaan patoamalla ojat, ne lakkaavat vapauttamasta hiilidioksidia ilmakehään ja muuttuvat jälleen hiilinieluiksi. Metaanipäästöt kuitenkin kasvavat samalla niin paljon, että se saattaa kumota saavutetun ilmastohyödyn.
Entä jos alkaisimme varastoida suuria määriä hakkuutähteitä, taimikonhoidossa kaadettua rankaa ja talousmetsien luonnollista poistumaa epäonnistuneella tavalla kuivattujen soiden ojiin?
Jos suo-ojat täytettäisiin kokonaan, rahkasammalen kasvu pysäyttäisi ylimääräisen metaanin tuotannon todennäköisesti jo seuraavana kesänä samalla, kun ojiin varastoitu biomassa muuttuisi ilmakehästä poistetuksi, turvallisesti varastoiduksi hiileksi.
Miksi Suomi maksaisi Keski- ja Etelä-Euroopan maille miljardeja euroja erittäin epävarmasta hiilensidonnasta, kun se voisi itse hoitaa homman kotiin paljon halvemmalla ja ratkaisevasti luotettavammalla tavalla?
Jos käyttäisimme valtaosan hakkuutähteistä, taimikonhoidossa syntyneestä rangasta ja talousmetsien luonnollisesta poistumasta tällä tavalla, voisimme sekä välttää hiilinielujen ostamisen että ansaita ehkä jopa 5–10 miljardia euroa vuodessa myymällä hiilen varastointipalveluja muille EU-maille. Tämä sillä edellytyksellä, että myös suoturpeeseen sitoutuva hiili hyväksytään hiilinieluksi.
Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan ja tietokirjoistaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
