Estävätkö liito-oravan papanat automaattisesti hakkuut? Uusi opas vastaa tähän ja moneen muuhun kysymykseen

Liito-orava viihtyy vanhoissa ja kuusivaltaisissa sekametsissä ja käyttää ravinnokseen esimerkiksi haapojen ja leppien norkkoja ja lehtiä.  Kuva: Rainer Carpelan

Metsäkeskus on julkaissut uuden oppaan, joka tarjoaa neuvoja liito-oravan turvaamiseen talousmetsissä.

Opas tarjoaa tietoa metsänomistajille ja metsäammattilaislle liito-oravan elinympäristöjen tunnistamisesta, hakkuiden suunnittelusta sekä metsien vapaaehtoiseen suojelusta.

"Metsäalalla on pitkään toivottu ohjeita liito-oravien turvaamiseen. Nyt julkaistussa oppaassa on todellisia esimerkkejä liito-oravametsissä tehdyistä hakkuista ja vapaaehtoisesta suojelusta”, kertoo metäskeskuksen Liito-orava-LIFE-hankkeen projektipäällikkö Tea Heikkinen tiedotteessa.

Mutta miten käy hakkuiden, jos metsässä näkyy liito-oravan papanoita?

Liito-orava ei estä automaattisesti hakkuita, mutta sen pesäpuita tai levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää.

Jos esimerkiksi suunnittellun uudistushakkuualan läpi kulkee liito-oravan aktiivisesti käyttämä kulkuyhteys, voi hakkuutavan joutua vaihtamaan uudistushakkuusta harvennukseen.

Vastuu liito-oravan huomioimisesta talousmetsissä on hakkuuoikeuden haltijalla ja metsänomistajalla.

Liito-orava viihtyy vanhoissa ja kuusivaltaisissa sekametsissä ja käyttää ravinnokseen esimerkiksi haapojen ja leppien norkkoja ja lehtiä.

Metsäkeskus järjestää tänä ja ensi vuonna oppaaseen syvemmin pureutuvia webinaareja ja maastokoulutuksia.

"Jokainen liito-oravametsä on erilainen, ja siksi hakkuita täytyy suunnitella aina tapauskohtaisesti. Maastokoulutuksissa on mahdollisuus nähdä, minkälaisia ratkaisuja eri talousmetsissä on tehty. Tärkeintä on, että liito-orava pystyy jatkamaan eloaan alueella myös hakkuiden jälkeen”, toteaa metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Inna Salminen.